Suominesteiden tutkimukset

[Pottula]

Vaikka suominesteet tutkittais niin aina noi päättäjät voi sanoa et ei niitä oo tutkittu, niinhän ne tekee tälläkin hetkellä.
Jos tutkimukset ei sovi niiden agendaan niin ne sivuutetaan kokonaan.

Samaa mieltä. Jos nesteiden tutkimuksessa on mukana höyryttelijöiden yhdistys ja tutkitaan jossain "pikku labrassa", siinä on taas tutkimuksen luotettavuus koetuksella, ainakin jos päättäjiltä kysytään. Eli mieluummin täysin ulkopuolinen taho (luotettava ja iso, esim. yliopisto) hoitaisi homman, rahoituksesta (=apuraha?) lähtien.

Toi tasamaan ehdotus kuulostaisi kyllä tähän astisista parhaimmalta, onnistuuko tuo mitenkään onkin jo toinen juttu:

Sitä vaan itte tyhmänä mietin. Miksi testata valmisnesteet, joita ei Nikotiinin kera saa myydä Suomessa. Mielestäni tuo Testaaminen, voisi olla hyväkin juttu. Siihen voisi saada kyllä Yliopistolle virallisen apurahan. Sillä Rahalla voisi helposti testata kaikki Suominesteet. Apurahoja jaetaan hyviin Tutkimuksiin aika mielellään.
Yliopisto missä Labra, voisi olla kova sana.100000 € ei ole edes näinkin isossa asiassa kovinkaan iso raha. Sieltä voisi saada puolueetonta tutkimustakin.

[taas sama]

Eipä tuo pahan hintainen ole sellainen Kaasuanalysaattori. Jos niitä enemmän meinaa testailla. 40k saa hyvän jo. Heliumia hiukan kaveriksi, niin saa analyysit tehtyä vaikkapa itse. Perus setti tunnistaa riittävästi osia. Oli ihan pakko soittaa ja kysyä, mitä sellainen maksaa.

[Pelipoika]

Tämähän on mielenkiintoinen keskustelunaihe. Laitanpa pari pointtia minäkin.

- Eikös nimenomaan pitäisi testata makutiivisteet (tai oikeastaan niiden ainesosat)? Kun ne sekoitetaan testattuihin vg, pg ja nikotiininesteisiin, homman pitäisi olla jo aika klaari. Aineiden keskinäisestä reaktiosta osaa kyllä kemisti sanoa mitä niiden kesken voi tapahtua, kunhan aineet ovat tiedossa.
- On aika erikoinen ajatus, että loppukäyttäjät maksaisivat testit. Kyllä valmistajan/myyjän pitää nykymaailmassa pystyä kertomaan, mitä myyty tuote sisältää. Kuluttajat maksavat asian tutkimisen tuotteen hinnassa. Jos pikkuvalmistajat eivät pysty asiaa selvittämään, ongelmia on aivan taatusti tiedossa, myytiin tuotteita nikotiinilla tai ilman.
- Nykymaailmassa kuluttajalla on oikeus tietää mitä ostaa. Kannattaa verrata asiaa muuhun (elintarvike)teollisuuteen ja unohtaa hetkeksi tähän asiaan liittyvä puuhastelu.
- Tutkittu tuote on myös myyntivaltti. Itse ainakin etsin mielimakuni sellaisten tuotteiden joukosta, jotka on testattu, ennemmin kuin niiden joukosta joiden sisällöstä ei ole tietoa.

Tästä keskustelusta sain jo sen tiedon, että ainakin LF testaa tuotteensa, toisaalta sain mielenkiintoisen tiedon että suomalaisvalmistajien tuotteissa voi löytyä vaikka mitä kun niiden laatua ei varmisteta... Toisessa keskusteluketjussa pienvalmistaja miettii toista markkinointikanavaa kun tutkimuksen jälkeen kauppa ei enää suostu myymään tuotetta... Vaikka olenkin vetänyt kolmekymmentä vuotta erilaisia myrkkyjä, aion jatkossa minimoida myrkkyjen määrän. Edustan sitä käyttäjäryhmää, joka on vaihtanut vapoon terveydellisistä syistä. Veikkaan että en ole ainoa. Itse ainakin valitsen kahdesta vaihtoehdosta sen, jonka sisältö tiedetään ja maksan siitä vaikka hieman enemmän.

Että tällaisia ajatuksia täältä takapenkiltä. Kiitos ja anteeksi.

[Köpi]

Tämähän on mielenkiintoinen keskustelunaihe. Laitanpa pari pointtia minäkin.

- Eikös nimenomaan pitäisi testata makutiivisteet (tai oikeastaan niiden ainesosat)? Kun ne sekoitetaan testattuihin vg, pg ja nikotiininesteisiin, homman pitäisi olla jo aika klaari. Aineiden keskinäisestä reaktiosta osaa kyllä kemisti sanoa mitä niiden kesken voi tapahtua, kunhan aineet ovat tiedossa.
- On aika erikoinen ajatus, että loppukäyttäjät maksaisivat testit. Kyllä valmistajan/myyjän pitää nykymaailmassa pystyä kertomaan, mitä myyty tuote sisältää. Kuluttajat maksavat asian tutkimisen tuotteen hinnassa. Jos pikkuvalmistajat eivät pysty asiaa selvittämään, ongelmia on aivan taatusti tiedossa, myytiin tuotteita nikotiinilla tai ilman.
- Nykymaailmassa kuluttajalla on oikeus tietää mitä ostaa. Kannattaa verrata asiaa muuhun (elintarvike)teollisuuteen ja unohtaa hetkeksi tähän asiaan liittyvä puuhastelu.
- Tutkittu tuote on myös myyntivaltti. Itse ainakin etsin mielimakuni sellaisten tuotteiden joukosta, jotka on testattu, ennemmin kuin niiden joukosta joiden sisällöstä ei ole tietoa.

Tästä keskustelusta sain jo sen tiedon, että ainakin LF testaa tuotteensa, toisaalta sain mielenkiintoisen tiedon että suomalaisvalmistajien tuotteissa voi löytyä vaikka mitä kun niiden laatua ei varmisteta... Toisessa keskusteluketjussa pienvalmistaja miettii toista markkinointikanavaa kun tutkimuksen jälkeen kauppa ei enää suostu myymään tuotetta... Vaikka olenkin vetänyt kolmekymmentä vuotta erilaisia myrkkyjä, aion jatkossa minimoida myrkkyjen määrän. Edustan sitä käyttäjäryhmää, joka on vaihtanut vapoon terveydellisistä syistä. Veikkaan että en ole ainoa. Itse ainakin valitsen kahdesta vaihtoehdosta sen, jonka sisältö tiedetään ja maksan siitä vaikka hieman enemmän.

Että tällaisia ajatuksia täältä takapenkiltä. Kiitos ja anteeksi.

Tässä on asia mun mielestä kiteytetty hyvin. Aina voi vedota että on tupakassakin myrkkyjä, mutta jos on mahdollisuus kehittää asoita parempaan nii miksi ihmeessä ei tehtäisi näin?

[Tapo]

Tämähän on mielenkiintoinen keskustelunaihe. Laitanpa pari pointtia minäkin.

- Eikös nimenomaan pitäisi testata makutiivisteet (tai oikeastaan niiden ainesosat)? Kun ne sekoitetaan testattuihin vg, pg ja nikotiininesteisiin, homman pitäisi olla jo aika klaari. Aineiden keskinäisestä reaktiosta osaa kyllä kemisti sanoa mitä niiden kesken voi tapahtua, kunhan aineet ovat tiedossa.
- On aika erikoinen ajatus, että loppukäyttäjät maksaisivat testit. Kyllä valmistajan/myyjän pitää nykymaailmassa pystyä kertomaan, mitä myyty tuote sisältää. Kuluttajat maksavat asian tutkimisen tuotteen hinnassa. Jos pikkuvalmistajat eivät pysty asiaa selvittämään, ongelmia on aivan taatusti tiedossa, myytiin tuotteita nikotiinilla tai ilman.
- Nykymaailmassa kuluttajalla on oikeus tietää mitä ostaa. Kannattaa verrata asiaa muuhun (elintarvike)teollisuuteen ja unohtaa hetkeksi tähän asiaan liittyvä puuhastelu.
- Tutkittu tuote on myös myyntivaltti. Itse ainakin etsin mielimakuni sellaisten tuotteiden joukosta, jotka on testattu, ennemmin kuin niiden joukosta joiden sisällöstä ei ole tietoa.

Tästä keskustelusta sain jo sen tiedon, että ainakin LF testaa tuotteensa, toisaalta sain mielenkiintoisen tiedon että suomalaisvalmistajien tuotteissa voi löytyä vaikka mitä kun niiden laatua ei varmisteta... Toisessa keskusteluketjussa pienvalmistaja miettii toista markkinointikanavaa kun tutkimuksen jälkeen kauppa ei enää suostu myymään tuotetta... Vaikka olenkin vetänyt kolmekymmentä vuotta erilaisia myrkkyjä, aion jatkossa minimoida myrkkyjen määrän. Edustan sitä käyttäjäryhmää, joka on vaihtanut vapoon terveydellisistä syistä. Veikkaan että en ole ainoa. Itse ainakin valitsen kahdesta vaihtoehdosta sen, jonka sisältö tiedetään ja maksan siitä vaikka hieman enemmän.

Että tällaisia ajatuksia täältä takapenkiltä. Kiitos ja anteeksi.

Erittäin hyvin huudeltu sieltä takapenkiltä, täysin samaa mieltä

[suorama]

Tämähän on mielenkiintoinen keskustelunaihe. Laitanpa pari pointtia minäkin.

- Eikös nimenomaan pitäisi testata makutiivisteet (tai oikeastaan niiden ainesosat)? Kun ne sekoitetaan testattuihin vg, pg ja nikotiininesteisiin, homman pitäisi olla jo aika klaari. Aineiden keskinäisestä reaktiosta osaa kyllä kemisti sanoa mitä niiden kesken voi tapahtua, kunhan aineet ovat tiedossa.
- On aika erikoinen ajatus, että loppukäyttäjät maksaisivat testit. Kyllä valmistajan/myyjän pitää nykymaailmassa pystyä kertomaan, mitä myyty tuote sisältää. Kuluttajat maksavat asian tutkimisen tuotteen hinnassa. Jos pikkuvalmistajat eivät pysty asiaa selvittämään, ongelmia on aivan taatusti tiedossa, myytiin tuotteita nikotiinilla tai ilman.
- Nykymaailmassa kuluttajalla on oikeus tietää mitä ostaa. Kannattaa verrata asiaa muuhun (elintarvike)teollisuuteen ja unohtaa hetkeksi tähän asiaan liittyvä puuhastelu.
- Tutkittu tuote on myös myyntivaltti. Itse ainakin etsin mielimakuni sellaisten tuotteiden joukosta, jotka on testattu, ennemmin kuin niiden joukosta joiden sisällöstä ei ole tietoa.

Tästä keskustelusta sain jo sen tiedon, että ainakin LF testaa tuotteensa, toisaalta sain mielenkiintoisen tiedon että suomalaisvalmistajien tuotteissa voi löytyä vaikka mitä kun niiden laatua ei varmisteta... Toisessa keskusteluketjussa pienvalmistaja miettii toista markkinointikanavaa kun tutkimuksen jälkeen kauppa ei enää suostu myymään tuotetta... Vaikka olenkin vetänyt kolmekymmentä vuotta erilaisia myrkkyjä, aion jatkossa minimoida myrkkyjen määrän. Edustan sitä käyttäjäryhmää, joka on vaihtanut vapoon terveydellisistä syistä. Veikkaan että en ole ainoa. Itse ainakin valitsen kahdesta vaihtoehdosta sen, jonka sisältö tiedetään ja maksan siitä vaikka hieman enemmän.

Että tällaisia ajatuksia täältä takapenkiltä. Kiitos ja anteeksi.

Juuri tätä koitin sönkättää tuolla alussa.

[Twisted]

Tuossa on VP-liven podcast asiasta jossa Dr. Farsalinos kertoo noista vaaroista.

Popcorn-keuhko on jäävuoren huippu, juu ja vapohöyryssä on määrät pienempiä, mutta altistuminen on myös mallinnettu ns. keskivertohöyryttelijän mukaan.

Kuka täällä on keskiarvohöyryttelijä, käsi ylös ? Ei taida montaa nousta.

https://soundcloud.com/vp-live/suici...-bang-archives

[Pelipoika]

Tuossa on VP-liven podcast asiasta jossa Dr. Farsalinos kertoo noista vaaroista.

Popcorn-keuhko on jäävuoren huippu, juu ja vapohöyryssä on määrät pienempiä, mutta altistuminen on myös mallinnettu ns. keskivertohöyryttelijän mukaan.

Kuka täällä on keskiarvohöyryttelijä, käsi ylös ? Ei taida montaa nousta.

https://soundcloud.com/vp-live/suici...-bang-archives

Ei oikein jaksa kuunnella kahden tunnin monologia, mutta tämä pisti miettimään:

Dr. Farsalinos’ study that found that testing 159 different e-liquids found that 74% contained diacetyl and/or acetyl propionyl. Some of the liquids tested had levels of diacetyl and/or acetyl propionyl six times more than a tobacco cigarette, and tested at 450 times the safety level (assuming the individual is vaping 3 mL per day).

[JesseBob]

Sain vihdoin valmiiksi insinöörin opinnäytetyön kotimaisista sähkösavukkeiden makutiivisteistä. Kehitin analyysimenetelmän diasetyylin, asetyylipropionyylin eli 2,3-pentaanidionin sekä asetoiinin määrittämiseksi makutiivisteistä kaasukromatografisesti.

Theseus

Oppari on ladattavissa yllä olevasta linkistä opinnäytetöiden Theseus-tietokannasta ja linkin pitäisi olla pysyvä.

Pohjatietona sen verran, että aikuisopiskelin bio- ja elintarviketekniikkaa ja opinnäytetyön aiheen löytämisessä "omalta alalta" oli pitkään suuria ongelmia. Lopulta sain rajattua aiheen itseäni kiinnostavasta aiheesta eli sähkösavukkeista ja työn tilaajaksi vielä Vapers Finland ry:n. Aihe oli aika puhtaasti analyyttisen kemian ja laboratorioanalytiikan puolella, joten opinnäytetyö tehtiin Metropolia ammattikorkeakoulun Helsingin Onnentien laboratorioissa ja laboratorioanalytiikan velhojen ohjauksessa.

Kuluttajalle tai tavalliselle foorumin lukijalle opinnäytetyön tutkimuksen anti saattaa jäädä hieman ohueksi, mutta tähän on syynsä. Kotimaisia makutiivisteitä tutkimuksessa oli mukana lopulta 36kpl. Olisin mielellään analysoinut vaikka kaikki Suomessa valmistettavat ja myytävät nesteet, mutta kilpailulainsäädäntö tms. estää paisuttamasta opinnäytetyön tutkimusta kaupallisiin mittoihin, mikäli työn painopiste siirtyy oppimisen osoittamisesta tulosten tuottamiseen.

Toisaalta tutkimuksen makutiivisteet ja tulokset esitetään tutkimuksessa nimettöminä, sillä Metropolian laboratoriolla ei ole akkreditointia, eikä tutkimusmenetelmiä em. yhdisteiden määrittämiseen ole laboratoriossa validoitu. Tutkimuksen tuloksilla ei ole siis lopulta kovin suurta painoarvoa siinä mielessä, että tämä tutkimus kädessä kannattaisi lähteä suurimpia tuulimyllyjä vastaan taistelemaan. Mutta tutkimustiedon hankkiminen ja opinnäytetyön suorittaminen edellä tässä mentiinkin. Nesteiden anonymiteetillä halusin välttää tilanteen, jossa joku neste vapautetaan ja toinen tuomitaan hornan tuuttiin ja lopulta kävisi kuten Itä-Suomen yliopiston D-vitamiinitutkimuksessa, että tutkimusmenetelmä ei soveltunutkaan yhdisteiden määrittämiseen.

Joka tapauksessa sain opinnäytetyön tehtyä ja tutkimuksestani opettaja- ja ohjaajakunnan kehut. Opparin tekemiseen meni hieman yli puoli vuotta aikalailla täysipäiväisesti. Alussa oli toki parin viikon oppimiskäyrän jakso, jolloin opiskelin kaasukromatografiaa ja laitteistoja. Tutkimusmenetelmän kehittämiseen ja PG-pohjaisten makutiivisteiden kanssa taisteluun menikin sitten loppuaika ja noin 700 analyysiä. Jokainen yksittäinen analyysi vei aikaa kaasukromatografialaitteistolla noin 30 minuuttia eli puuha oli hidasta ja tarkkaa.

Tutkimukseen valikoituneille nestevalmistajille tutkimuksesta on toivottavasti enemmän hyötyä. Tutkimukseen valittiin makutiivisteitä valintaa jonkin verran makeiden ja kermaisten makujen suuntaan painottaen. Nesteiden valinnassa ei sen suurempaa draamaa tai kähmintää ollut. Puskaradion välityksellä sana tutkimuksesta levisi ja otin mukaan kaikki eli lopulta tuplasti enemmän, kuin mihin koululta annettiin aluksi hyväksyntä.

Tulokset olivat kenties odotetun kaltaisia. Diasetyyliä määritettiin GC-FID-laitteistolla pieniä määriä 7/36 makutiivisteestä. 2,3-pentaanidionia määritettiin 14/36 ja asetoiinia 26/36 makutiivisteestä. Pitoisuuksista ja niiden vaarallisuuden tasosta ei saa yrittämälläkään oikein raflaavia otsikoita aikaiseksi. Lopputuloksena voisi olla, että myös kotimaiset makutiivisteet saattavat sisältää diasetyylia, 2,3-pentaanidionia tai asetoiinia. Jokainen tekee varmasti itse omat päätöksensä, mikäli haluaa nauttia esimerkiksi kermaisen tai karamellimaisen makuisia sähkösavukenesteitä. Jo yhdisteiden haitallisuuden ja vaarallisuuden taso on kansainvälisten tutkimustulosten perusteella ristiriitainen.

Nesteistä tehtiin myös GC-MS-analyysejä runsaasti menetelmän kehitystyössä, eikä makutiivisteistä löytynyt esimerkiksi asetaldehydiä eikä formaldehydiä. Näiden yhdisteiden puuttuminen olisi pitänyt toki erikseen kehitettävällä menetelmällä vielä varmistaa, mutta niitä ei siis näkynyt ja keskityin tutkimuksessa diketoneihin ja asetoiiniin.

Kiitos vielä Vapers Finland ry:lle innostuneesta vastaanotosta ja tuesta opinnäytetyöni kanssa. Voin vastailla myös kysymyksiin, joita oppari mahdollisesti herättää tai jos joku tarvitsee apua tulevaisuudessa vastaavien opinnäytetöiden kanssa.

-Jesse


PS. Jos olit nestevalmistajana mukana tutkimuksessa, etkä ole saanut tuloksia, niin katso sähköpostisi roskapostikansio. Lähetin viime perjantaina (3.6.2016) infot ja tarkemmat tulokset mukana olleille. Tai laita mailia jesse.viksten(at)gmail.com.

[ktdd]

Jokainen foorumilla oleva nestevalmistaja voisi kertoa omat numeronsa tuossa listassa. Jalmarin Juissi on numero 6, muita ei testattu.

Aiemmin olen senkin tainnut sanoa, että Pirtelön yhdessä tiivarissa on acetoinia, Sannan kaikki tiivarit ovat "puhtaita".

[terokum]

Hep cumvapesin puolesta
Ja mehuna creme brulee
Numero 2


Lähetetty minun PLK-L01 laitteesta Tapatalkilla

[ktdd]

Yhdessä Niscan nesteessä aika paljon acetoinia



Tässä vähän enemmän:



Haluaisin kyllä tietää tuon nesteen nro 14.

[terokum]

Mulla taitaa Ap arvo olla korkein

Lähetetty minun PLK-L01 laitteesta Tapatalkilla

[Höyryhörhö]

Täällä väitetään että asetoiinin turvaraja olisi 8400ug/ml: acetoin | Liberty Flights E-liquid Blog

[ktdd]

Jep, ja diacetylin sekä AP:n turvaraja 20ug/ml joka ylittyy todella monessa nesteessä.

[Höyryhörhö]

Juu ECITAlla näyttäisi olevan tuo 20ug/ml jos kulutus on korkeintaan 3ml / päivä kyseistä nestettä. ECTA taas on pitänyt jäsenilleen DA:n ja AP:n rajana 100ug/ml. Tuon rajan ylittävät mehut ECTAn jäsenenä toimivien pitäisi poistaa myynnistä:
Electronic Cigarette Trade Association (ECTA) of Canada

[ktdd]

Eli kun minä kulutan 20ml nestettä päivässä niin pitoisuus saisi olla vain 3ug/ml Onneksi ei kiinnosta, on tämä silti terveellisempää kuin tupakka.

[Höyryhörhö]

Eli kun minä kulutan 20ml nestettä päivässä niin pitoisuus saisi olla vain 3ug/ml Onneksi ei kiinnosta, on tämä silti terveellisempää kuin tupakka.

NIOSHIN määrittelemästä altistuksen turvarajasta Farsalinos laski että päivittäinen turvallinen maksimiannostus DA:lle olisi 65ug ja AP:lle 137ug. Tässä on hyvä tietää että NIOSH määrittelee turvalliseksi sen, että joku tietty altistus tapahtuu 8 tuntia päivässä, 5 päivää viikossa, 45 vuoden ajan ja riski saada keuhkovaurio tuosta altistuksesta on 1/1000 tai pienempi.

[Kulkevainen]

Hei .mites ois lista jo turvalliseksi luokitelluista maku aineista?eikös vg ja pg pohjat oo aika turvallisia? Tosin varmaan valmistajasta kiinni tuo pg ja vg turvallisuus?

[Troll from behind]

Jos tupakoit, tämä ON parempi vaihtoehto.
Jos et, kannattaa keksiä joku muu harrastus.
Syy yliyksinkertaistamiseen piilee siinä, että vaikkakaan kukaan ei tähän ole kuollut, ne pitkän aikavälin vaikutukset (eli puhutaan vuosikymmenistä) vähän vielä auki.
Itse käyttäisin mitä tahansa tällä haavaa kotimaasta löytyvää huoletta, kaikkein halvimpiin netistä löytyviin suhtautuisin varauksella.