Vähän aikaa sit piristy ja nyt juoksentelee innoissaan. Entiiä, oisko se antanu liikaa rauhotetta vai onko toi joilleki koirille ominaista?
Vähän aikaa sit piristy ja nyt juoksentelee innoissaan. Entiiä, oisko se antanu liikaa rauhotetta vai onko toi joilleki koirille ominaista?
Liikaa rauhoitetta. Mutta joskus se tismalleen painonkin mukaan annettuna on himppasen liikaa. Ja joskus sit taas eläin (mulla kokemusta vain kissoista ja koirista) voi olla niin kierroksilla, että se oikea annos ei ihan riitä. Yksilöitähän nämä, ikä ja kunto vaikuttaa, eikä aina välttämättä mene saman kaavan mukaan.
Mutta kyllä kun itsellä jo kaikki kolme elukkaa on senioreita, niin ihan rauhoituksetkin, nukutuksista puhumattakaan, alkaa jo hermostuttaa.
Hienoa, että on heräillyt.
Meidän mökistä löytyy 3.5v bokseri uros ja 6kk ikänen vihervesiagama. Hermot ei taho koiraa aina kestää mutta selvitty ollaan
Nyt ollaan emännän kanssa jo hetki mietitty toisen koiran hommaamista ja tällä hetkellä vahvin vaihtoehto näyttäs olevan staffi..
Mites noitten rotukoirien hommaaminen käytännössä hoituu ja onko mahdollista edes hommata staffia, jota ei ole tarkoitus käyttää näyttelyissä, eikä tehdä pentuja (putket poikki siis)..? Tähän mennessä pärjätty seropilla, mutta staffi vaikuttas rotuna varsin sopivalta meille ja näyttääkin vielä hyvältä.
Onkos foorumilaisilla staffeja ja jos on, niin minkälaisia ovat luonteeltaan/aktiivisuudeltaan/käytökseltään ihmisiä ja muita koiria kohtaan? Rotukuvauksia on kyllä tullut kahlattua läpi, mutta myös "normi-ihmisten" kokemuksia kiinnostas kuulla.
Staffista en niin tiedä, mutta yleisesti rotukoirien hankkiminen riippuu kasvattajasta todella paljon. Meilläkin oli toisena vaihtoehtona kingcharlesinspanieli, jonka kasvattaja olisi tullut meille katsomana, että kelvataanko me sen koiran omistajiksi ja olisivat sitten tulleet aina hakemaan koiran näyttelyihin. Cockerin kasvattajalel taas kelpas raha ja kyllä sekin tuota ehdotteli, et voi hoitaa näyttelyt, mutta se ei ollut mikään ehto. Eli kasvattajia vana käymään läpi ja kyselemään
Mulla on kaksi ex-sijoitusnarttua, molemmat siis tehneet yhdet pentueet kasvattajalle. Vanhempi on 11vee ja nuoremman 8vee emä. Vanhempi on ADHD ja koira-agressiivinen, nuorempi on kaikkien kaveri varsinainen sohvaperuna. Ihmisille eivät kumpikaan koska ole osoittaneet mitään muuta kuin ylitsevuotavaa rakkautta.
Kannattaa tutkailla rauhassa ja pyrkiä tapaamaan koiria livenä niin paljon kuin mahdollista. Luonteissa on eroja ja viime vuosien aikana on ikävästi yleistyneet ihmisille arat tai pidättyväiset koirat ja staffi ei saa ikinä missään nimessä olla arka taikka pidättyväinen. Jotkut kasvattajat eivät myy jos ei halua näyttelyissä käydä. Mutta suurin osa kasvattaa ihan kotikoiria ja näyttelyt on yksi harrastus muiden joukossa ja kaikki eivät siihen suhtaudu niin kovin vakavasti.
Jos vaan mahdollista, niin kannattaa mennä haistelemaan tunnelmia erkkariin, joka on 7.8. Kirkkonummella (itse en valitettavasti pääse paikalle, muuten oisin vaikka voinut lupautua oppaaksi ja esitellä eri kasvattajia siellä). Edellisenä päivänä on Terri-Eri Hakunilan urheilupuistossa ja sit tietty on Maailman Voittaja 9.8. Kannattaa kurkata: STAFFORDSHIRENBULLTERRIERIYHDISTYS RY
Näyttelyissä ei välttämättä näe koko totuutta, mutta kun pitää silmänsä ja korvansa auki, niin saattaa hyvinkin jo muodostua käsitys miltä kasvattajalta sitä koiraa ei välttämättä halua. Nyt olen ollut pari vuotta ei-aktiivisena, sitä ennen tuli touhuttua yhdistyskuvioissa enemmänkin. Tosin täytyy myöntää, että kovin uusista kasvattajista en osaa sanoa juuta enkä jaata. Yhdistelmien terveystarkkeihin kannattaa kiinnittää huomiota, ja virallisten KoiraNetistä löytyvien lisäksi L-2-HGA ja HC-testit kannattaa tsiikata, etenkin L-2-HGA (yhdistys ylläpitää listausta sivuillaan).
edit. Semmoinen on ehkä hyvä tietää, että yhdistyksen sivuilla ei ole läheskään kaikki kasvattajat listatuina. Osa kasvattajista jättäytyi pois, koska eivät halunneet maksaa listauksesta ns. linkkimaksua omille sivuilleen. Joten välttämättä kasvattajan puuttuminen listauksesta ei tarkoita, että olisi jotenkin epäkelpo kasvattaja. Sen sijaan rotujärjestön eli Staffiyhdistyksen jäsen rodun kasvattajan tulee IMHO olla.
Kyllähän täällä Staffeja taitaa olla useammallakin ja niin meilläkin kaksin kappalein. Tähän mennessä kaikki rodun edustajat joita olen kohdannut on ollut täysiä koheltajia. Kyllähän noi ihan rauhallisia perheen piirissä on, mutta auta armias kun tulee vieraita. Ei nää meidän koirat ainakaan meinaa pysyä nahoissaan mitenkään, kaikki pitää moikata ja useaan kertaan. Tervehtiminen tapahtuu melko kovalla drivella ja moni onkin saanut mustelmia, vaikka koirathan periaatteessa on aika pieniä. Ja se on sitten ihan sama kuka se ihminen on, veikkaan että murtovarkaastakin saa hyvän ystävän. Eli toisinsanoen kohtuuttoman ihmisrakkaita ja sitä ei ehkä kaikki kestä.
Muita koiria kohtaan Staffit on pääsääntöisesti joko välinpitämättömiä tai agressiivisa. Nämä asiat on vähän yksilöllisiä ja toi on aika rankka yleistys, mutta pääsääntöisesti noin. Teillä kun on toinen koira, niin se tulee olemaan osa laumaa ja on vähän eri juttu. Me käytiin meidän nartun kanssa kyllä koirapuistoissa aikoinaan, mutta ei se niin hirveesti muista koirista välittänyt. Siellä oli muutamia koiria, joiden kanssa se kyllä leikki sitten enemmänkin, mutta pääasiassa se hakeutui ihmesten läheisyyteen. Lenkillä se ei ole juurikaan muiden koirien räyhäämiselle korvaansa lotkauttanut, ellei tule liian lähellä. Silloin se kyllä ärähtää.
Sitten kun tämä toinen tuli taloon, niin on alkanut noilla lenkeilläkin räyhääminen olla yleisempää. Tämä meidän poika meinaan harrastaa sitä, että kun se näkee toisen koiran niin se alkaa uikuttamaan ja kun se on tarpeaksi lähellä niin sitten alkaa rähinä. Itse olen asian nähnyt niin että se yrittää seireenin tavoin houkutella saaliin lähelle No se räyhääminen menee vielä siihen, että tämä meidän uros vähän niiinkuin yllyttää tota narttua, näykkii niskasta jne. (annamennä. annamennä).
Aktiivisuudeltaan. Mitä tohon nyt sanoisi. Koirien kasvattaja kai sen hyvin kiteytti. Staffin kanssa voi oikeastaan harrastaa ihan pirusti ja se nauttii, tai sitten sen kanssa voi vaan lööbailla pihalla ja se nauttii. Se kyllä tekee kaiken niistä aika lailla täysillä. Oikeastaan se on täysin seurakoira. Luonteet on taas vähän yksilöllisiä tässäkin asiassa ja jotkut vaatii enemmän aktivoimista, tai alkaa pahanteko ja Staffien tapauksessa pahanteko on sitten pahaa. Meillä on tältä vältytty, oikeastaan lähes kokonaan, mutta on Staffeja jotka on rikkonut käytännössä kaiken, jopa tullut seinän läpi. Aika harvinaista kuitenkin.
En tiedä mitä noista nyt vielä vois kertoa. Periaatteessa, kyllä noita voi katsomaankin tulla. Ne on jo kyllä vanhoja, mutta näkeepähän miten lapsellisia ne on tossakin iässä.
-Gerstensaft über alles!
Jeps, ja saa meillekin tulla tutustumaan jos haluaa. Näkeepähän sitten tosiaan sen, että ikä ei näitä juurikaan rauhoita. Sata lasissa mennään, niin kauan kuin eteenpäin pääsee. Me asustellaan Espoossa Lähderannan vieressä.
Heurekan parkkiksella on muuten järkätty näyttelytreenejä ja siellä kaiketi on ollut ihan kivasti porukkaa paikalla, mutta taitaa treenit nyt olla kesätauolla. Kannattaa kurkkia yhdistyksen FB-sivujakin, jos Heureka on sopivasti hollilla ja treenejä olisi vielä nyt ennen erkkaria niinkuin parina viime vuonna on ollut.
Itse ainakin tykkään kovasti näistä kinkuista 4 vuotias tuo meidän ukko on ja pusseissakin on vielä täytteet. Koira agressiivisuutta löytyy isompiin koiriin mutta jos tuttujen koira niin 1 yhteis lenkin jälkeen tulee kyllä toimeen. Juuri niin kuin edellä jo mainittiin niin kaikki on vähän liiankin kivoja kavereita, tullaan iholle, nuollaan ja muuten vaan säädetään oli tulija sitten tuttu tai tuntematon. 0-100 kiihtyy silmän räpäysessä ja virtaa ei saa loppumaan sitten millään Puheluja vaan vaikka sinne kasvattajille, sopivat yleensä mielellään tapaamisia että pääsee tutustumaan kotioloissakin. Mitä vaan ihminen ikinä tekeekin niin staffi haluaa olla mukana oli se sitten kukkien istutusta, pyöräilyä tai vaan sohvalla makuilua. Eikä ikinä tarvi kärsiä kylmyydestä kun lämpöpatteri tulee aina iholle makoilemaan
E. Tuhoista sen verran että pentuna muokkaili vanhan kämpäm betoni seinän kulmat pyöreiksi(kaikki 3 terävää kulmaa ), 1 auton peräkoslan sisukset meni vaihtoon ja niitä pieniä kuten kenkiä ei edes lasketa. Kun vuoden täytti niin sitten ei enää ole tuhonnut kuin omia lelujaan.
Jopas löytykin monta staffia foorumilaisilta noinkin nopeasti.
Kyllä se vähän vaikuttaa tältä pohjalta siltä, että staffi tännekin talouteen tulee, kunhan keretään ajan kanssa kunnolla katselemaan ja käymään kasvattajia läpi. Kiitokset kaikille palautteesta.
Noi "nollasta sataan", "virta ei lopu" ja pentujen tuhovimma kuulostaa kovin tutulta ton nykyisen koiran nuoruudesta, eli ehkä sitten isommilta yllätyksiltä vältytään (tosin seinille, tai muillekaan rakenteille tuo ei ole mitään mahtanut, mutta suunnilleen kaikki muu mikä suuhun mahtu kelpas kyllä ensimmäisen puolen vuoden - vuoden aikana).
Tuolla staffiyhdistyksen sivuilla on tullutkin pyörittyä melko paljon ja lähes kaikki sieltä tullutkin jo luettua. Hieman vaan meinaa iskeä pentukuumetta päälle, kun pentuvälityksessä ois yks pesue, mutta ihan näin nopeella aikataululla ei kuitenkaan uskalla lähteä hankkimismielessä liikkeelle.
Kiitoksia stollille vielä noista tapahtumista, kun ne jotenkin onnistuin noilla sivuilla missaamaan.. Pitääkin katsoa, josko aikataulujen puolesta pääsis paikanpäälle ihmettelemään.
[QUOTE=Charun;416481]Nyt ollaan emännän kanssa jo hetki mietitty toisen koiran hommaamista ja tällä hetkellä vahvin vaihtoehto näyttäs olevan staffi..
Mites noitten rotukoirien hommaaminen käytännössä hoituu ja onko mahdollista edes hommata staffia./[QUOTE]
Suosittelen todellakin toisen koiran hommaamista.
Itse olin aikanaan vahvasti sitä mieltä, että yksi koira tähän talouteen riittää. Onneksi hallitus "pienellä painostuksella" (=lue: käytti veto-oikeutta, ja ostatti toisen koiran) sanoi sen viimeisen sanan.
Meillä 2 kpl villakoiria, ja kun niitten touhuja katselee niin ei kyllä kaduta yhtään se että niitä on tuplaten - seuraa niistä on toisille todella paljon (vaikka välillä vähän kinastellaankin...), ja kun koirien arvojärjestys on selvitetty niin no proplemo sen jälkeen...
Staffeista en sen tarkemmin tiedä, mutta netistä vaan kasvattajia metsästämään ja luurit kuumiksi; siitä se pienen Staffi hauvan ostaminen alkaa lutviutua.
E. Tanan tabletti...
Viimeksi muokannut Pottula; 29.06.14 kello 02:08.
No, saa nyt nähdä jääkö edes siihen kahteen.. Emäntä on kovasti mäyräkoiraa halunnut jo monta vuotta, niin voipi se veto-oikeus sieltäkin suunnasta jossain vaiheessa ilmaantua.
Toisaalta nykynen koira on jo 11v. ja kyllä siitä ikä alkaa näkyä, vaikka terveenä on pysynyt (mitä nyt puolet hampaista on jouduttu poistamaan parodontiitin takia), mutta kun ei tahdo lenkeillä jaksaa enää edes kilsaa mennä, eli voipi olla, että kolmea ei tähän talouteen kerralla kerkeä tulla..
Meillä on molemmilla jo 2V ollut pentu kuumetta (akalla toki välillä mitä satuu kuumetta ) Mutta vielä ollaan perusteltu ittellemme että ei näin pikkusen 60m2 kämppäät viitti kahta tommosta huliviliä hommailla Huono puoli staffissa vaan näköjään on että semmosen kun hommaa niin rakastuu rotuun täysin, ennen oli vaihtoehtoja pilvin pimein ja nyt rajoittuu vaan näihin possuhin tai amerikan serkkuihin
E: *lopeta se foorumin selailu ja tuu jo mun kanssa nukkumaan*
Meillä onneks 98 neliöö, niin mahtuu pari pikkuelukkaa aika hyvinkin, kun ihmisiä ei meitä kahta enempää tänne pysyvästi tule.
Emännän kaverilla on bullterrieri (nimeltään Önni ), joka on aivan mahtava tapaus, mutta jotenkin staffi tuntuu enemmän "omalta" rodulta..
Meidän ötökkä on nimeltään Jörö
Bullia suunniteltiin kanssa kaveriksi kunnes sanottiin appiukolle ja sieltä tuli niin totuus vastaus ettei toista: Miksi hakea hyvää kun paras on jo löytyny
Meillä siis molempien porukat "pelekäs" tota ns.tappaja koiraa aluksi kun ilmoitettiin että meille semmonen tulee. Äitille vielä kovempi paikka oli kun työkaveri joka chihauhauta kasvattaa kertoi kuinka nämä tappaa kaiken ja chihu on ainut kunnoline koira... Nykyään äitee soittaa aina kun tulee töistä että voiko jöpä tullä kylään, ei meistä niin väliä
Laitetaan nyt jotain pienempääkin tähän väliin, meiän taloudesta löytyy chihu ja pupu!
Ei ole vielä aikataulua, ilmoittautuminen päättyy vasta 7.7. ja sen jälkeen julkaisevat aikataulun. Mutta yleensä kehät on alkaneet 9 ja 10 välillä. Vähän riippuu ilmoitettujen koirien määrästä ja toisaalta myös arvostelevista tuomareista, että kuinka nopeita taikka hitaita ovat. Tää nyt tosin on poikkeuksellisesti keskellä viikkoa, joten en tiedä vaikuttaako se kehien alkamiseen.
Mä voin hihkaista täällä sitten kun aikis on julkaistu.
Joo, kattelinkin, että vähän huonosti ovat arkipäiville lykkineet noi kiinnostavemmat tapahtumat..