Helou
Pakko päästä purkamaan johonkin näitä juttuja, puoliso (joka ei oo koskaan polttanut) ei oikeen ymmärrä miten iso juttu tää on mulle, vaikka yrittääkin parhaansa.
Olen
- vajaa kolmekymmentä
- akateemisesti sivistynyt
- polttanut 10 vuotta tahdilla puol askia päivässä
- nörtti
Kaikki alkoi siitä, ehkä noin 1-2 vuotta sitten, kun oma polttaminen alkoi ottaa itseäni päähän. Vitutti rahanmeno, vitutti se, että tarvii mennä salamyhkäisesti tauolle pihalle [suunnilleen kuin olisi tekemässä jotain laitointa], mieli askaroi sen parissa että koska olisi sopiva hetki päästä röökille, rahat menee, kädet ja hihat haisee ihan HIRVITTÄVÄLLE, suu haisee ja on jatkuvasti paha maku suussa, niin että tarvii vetää röökin päälle pastilleja. Tuli semmonen fiilis, että kuka mut on huijannut tähän paskaan, mutta ajatuskin lopettamisesta oli ihan kamala.
Samaan aikaan tässä olin (ja oon edelleen) laihiksella, nyt on lähtenyt parissa vuodessa vähän vajaa 40 kiloa [joo, iso elämänmuutos!] ja aattelin, että en todellakaan kykene edes ajattelemaan lopettamista samaan aikaan kun suoritan maanisesti viimeiseen saakka trimmattua ruokavaliota. Sensijaan seurasin vierestä vähän parin kaverin sähkörööki-innostusta ja aattelin laiskanpulskeasti, että tuota pitää itsekin kokeilla!
En kuitenkaan saanut aktiivisesti edistettyä sähköröökiasiaa, kun opinnoissa ja töissä oli kiirettä, mutta kun tuli taas asia kaverin kanssa puheeksi se lupasi koota kamoistaan mulle jonkun aloitusvehkeen. Toinen kaveri oli lykännyt mulle yhden pullon nesteitä "kun sä kuitenkin kohta aloitat niin pääset sitten heti alkuun eikä tarvii odotella tilauksia". Ajoitus oli hyvä, sain sähköröökin viime viikon lauantaina ja heti seuraavana päivänä mursin nilkkani ja jouduin vangiksi kotiin sairaslomalle.
Jo maanantainen sairaalapäivystys 6 tuntia ilman tupakkaa teki tosi tiukkaa. Sinä iltana poltin kaksi röökiä, toisen kun pääsin päivystyksestä ja toisen just ennen kotiintuloa. Poikakaverin piti nostella mua portaissa, kun omat käsivoimat ei riittäneet rappusten kapuamiseen kainalosauvoilla toiseen kerrokseen. Talossa ei ole hissiä, kämpässä ei parveketta eikä rapussa edes tuuletusparveketta. Tajusin, että röökille pihalle ei ole hetkeen menemistä. Tiistaiaamuna oli pakko päästä röökille, mutta vaihtoehtojen puutteessa päädyin menemään kylppäriin, avasin ikkunan [semmonen isompi ikkuna, ei tuuletusikkuna] ja kiipesin jalka paketissa puoliksi ikkunan edessä olevan pesukoneen päälle vetämään röökiä. Jessus mikä moraalinen krapula! En tietty päässyt kurottamaan kunnolla ikkunasta ulos, joten puolet savuista tuli sisään kylppäriin. Se löyhkä oli kuvottava. Ajattelin siinä, että on nyt vittu aika nöyrä tilanne, että mä puoliksi istun ja makaan pesukoneen päällä saadakseni pään ulos ikkunasta ja vedettyä röökiä. Mietin että ei tää näin voi toimia, entäs jos telon itseni vielä pahemmin? Ja entäs naapurit? Mulla oli fyysisesti paha olo kun ajattelin, että sitä savua varmaan päätyy ilmanvaihdon kautta naapurirassukoille. Joo, ei ollut hyvä idea. Jätin ikkunan auki ja oven kiinni, jo muutaman minuutin jälkeen se haju tuulettui kyllä pois, mutta ei tää näin voisi jatkua.
Konkkasin kepeillä eteiseen, kaivoin ne saamani sähköröökikamat esiin ja soitin kaverille, että se neuvoisi miten täytän sen laitteen. Ja loppu on historiaa.
Tällä hetkellä tasan 5 vuorokautta viimeisestä röökistä. Käytin yhden nikotiinilaastarin yhtenä päivänä kun höyryttelin nikotiinittomilla nesteillä, mutta en nyt tiedä oliko sillä mitään vaikutusta.
En ollut oikein koskaan oikeasti ajatellut röökilakkoa tai sitä miltä se tuntuisi, en oo koittanut lopettaa, mutta toisaalta oon saattanut joskus esim. viikonloppuisin olla ilman luokkaa vuorokauden. Tuntuu siltä, että tää on liian helppoa ollakseen totta, että röökilakon pitäis jotenkin tuntua vähintään joltain heroiinivieroitukselta [tai siis en oo koskaan ollut heroiinivieroituksessa, mutta elokuvissa ne vieroitettavat poukkoilee pehmustettujen huoneiden seiniä vasten verestävin silmin, kalpein naamoin ja mustin silmänalusin, vaikuttaa ihmisraunioilta ja anelee armoa, tai sitten tutisee horkassa jossain nurkassa käpertyneenä kerälle].
Mulla on vaan semmoinen tasaisen tyytyväinen olo. Heitin kaverille just läppää, että sähkörööki on selvästi ratkaisu sekä dieettiin että röökin lopettamiseen: tilaan vaan kasan nikotiinillisia kaiken maailman herkuilta [kirsikkasuklaa, kookos, salmiakki, nallekarkki, siideri, omenapiirakka, KYLLÄ KIITOS!] maistuvia nesteitä ja lyön kaksi kärpästä yhdellä iskulla.
Ainoa asia mikä vituttaa on se, etten oo kokeillut tätä aikaisemmin.
Sitten pientä muistilistaa itselle (ja no miksei teille muillekin) hankinnoista:
- puff.fi:stä alkuviikosta kolme nikotiinitonta nestettä (koska toimitus seuraavaksi päiväksi), eli Pink Spot Vaporsin Banana Creme ja French Vanilla plus T-Juicen Pomme Pom (eli omena). Omenassa oli aika laimea maku, mutta muuten tyytyväinen kaikkeen
Suunnitellut hankinnat:
- kakkossetti kaikkea backup -ja vaihtelukäyttöön, eli tankki, kaulus, akku, pari drip tippiä ja kasa cartoja (puffilta varmaan)
- kasa nesteitä varmaan ainakin ecigwizardilta, 10 ml pulloja eri makuja, niin voi kokeilla mistä tykkäisi
- joku siisti kotelo tälle sähköröökille, jotta saan jatkossa kuskattua sitä minimitarvikkeineen käsilaukussa, pitää selvittää mistä saisi nättejä
- uusi käsilaukku (mielellään melko kallis) sitten kun oon todistetusti omillani tässä hommassa
Sitten vielä parit laskutoimitukset:
Normaaliviikolla olisin vetänyt ainakin 70 röökiä. Rööki jota poltin (eli vihreä bonuksen maksi) maksoi 6.30 ja sisälsi 27 röökiä, eli yhden röökin laskennallinen hinta on 24 senttiä (pyöristetty ylöspäin).
Säästöä röökistä: 16.33 euroa
Puffin tilaus maksoi: 21 euroa
No mutta eka kuukausi tulee kalliiksi kun pitää tehdä pitkän tähtäimen hankintoja, pitkällä tähtäimellä varmasti säästän vähän rahaa. En aio ostaa mitään megasupertykkiä, tää bogen tankkisysteemi on ihan riittävän hyvä. Kuuluisia viimeisiä sanoja?