Yleistä tietoa akuista, sekä tarkemmin niiden 18650-formaatista

[piip]

En tältä foorumilta löytänyt kyseisen kaltaista topikkia, jossa olisi pientä infopakettia kyseisen kokoisista akuista yhdessä viestissä, joten olkaapa hyvä:

(Tietenkin tuo yleinen osuus akkukemiasta, vaaratekijöistä sun muista pätee yhtälailla kaikkien akkujen kanssa.)

18650 Li-Ion akut

Akuissa tuo numerosarja tarkoittaa sen minimikokoa millimetreissä, muodossa halkaisija x korkeus. Eli 18650 akkujen halkaisija on 18mm ja korkeus 65mm. Perässä oleva 0 tarkoittanee akun muotoa, mikä on tässä tapauksessa sylinteri. Läheskään kaikki mallit eivät ole tämän standardin sisäpuolella korkeutensa puolesta, joten tiukalla sovitteella varustettuihin laitteisiin jokainen akku ei mahdu kunnolla sisälle. Esimerkkinä lavatube, joka on modaamattomana hyvinkin kranttu akkujen koolle.
Koon heittelyä selittää useimmiten se, että nämä noname-valmistajat ostavat suojaamattomia akkukennoja isoissa erissä bulkkitavarana valmistajilta, lisäävät niihin omat suojapiirinsä, pakkaavat nämä paketteihin sekä laittavat myyntiin. Joissain tapauksissa itse kennon runko on kyseisiin mittoihin mahtuva, mutta positiivisen navan nasta tulee kennon päädyn yläpuolelle.

Akkujen rakenne

Lähes kaikissa yleisesti käytössä olevissa akuissa varautumiskyvyn tuottaa kolme komponenttia: anodimateriaali, katodimateriaali sekä elektrolyytti. Li-Ion akut perustuvat litiumin eri seoksiin. Litiumia käytetään, koska sillä on alkuaineista suurin elektronegatiivisuuspotentiaali, ts. kenno pystyy tuottamaan suurimman jänniteen. Akun energian varastointikyky on riippuvainen kahdesta tekijästä; Jännitteestä sekä virran tiheydestä. Virran tiheyteen vaikuttaa lähinnä käytetty katodimateriaali. Virran purkauskyky muodostuu lähinnä käytettävästä katodimateriaalista.


Akkukemiaa
Litium-akuissa kemiallisina materiaaleina käytetään pääsääntöisesti seuraavia seoksia katodilla (positiivisella navalla):
LiCoO2, LiMn2O4, LiNiO2, LiFePO4, Li2FePO4, sekä LiCo1/3Ni1/3Mn1/3O2

sekä anodilla (negatiivisella navalla):
grafiittia (LiC6), tai Titanaatti (Li4Ti5O12)

Lisäksi on kehitetty todella monta muuta materiaalia, mitä tähän ei ole listattuna. Yleisimmin käytössä oleva anodimateriaali on grafiitti. Grafiitin huonoja puolia on sen tapa aiheuttaa akun lämpenemistä ladattaessa, mikä taas rajoittaa latausvirran suuruutta, sekä lyhentää käyttöikää. Hyvinä puolina taas on suurempi energiatiheys verrattuna titataattiin.
Yleisimmin puhuttaessa eri akkutyypeistä tarkoitetaan kuitenkin katodimateriaalin valintaa.

Rakkaalla lapsella monta nimeä
Eri käyttäjäkunnat nimeävät käytetyn katodimateriaalin eri tavalla. Yleisimmin käytettävät lyhenteet ovat seuraavat:

IMR, LMO, Litium-mangaanioksidi, LiMn2O4
IMR-kennot tarjoavat suurta käyttövarmuutta ja turvallisuutta purettaessa isoilla virroilla. Tämä johtuu LiMn2O4:n matalasta sisäisestä vastuksesta. Huonona puolena näissä akuissa on niiden heikko varauskyky sekä lämpötilaherkkyys.

ICR, LCO, Litium-kobolttioksidi, LiCoO2
ICR-kennoissa on hyvin suuri kapasiteetti, joten ne ovatkin yleisimmin käytetyt kennot nykypäivinä. Heikkona puolena on LiCoO2:n suuri sisäinen vastus, joka aiheuttaa suurilla virroilla purettaessa lämpenemistä sekä tekee kennorakenteesta epävakaan, joka voi oikosulkutilanteessa johtaa jopa kennon räjähtämiseen.

IFR, LFP, Litium-fosfaatti, Li2FePO4
IFR-akut tarjoavat suurimman purkauskyvyn listatuista katodimateriaaleista. Ne ovat myös todella stabiileita. Huono puoli on niiden heikoin varauskyky, joten kyseisiä akkuja ei juurikaan sähkötupakointipiireissä käytetä.

NMC, Litium (nikkeli-mangaani-koboltti) oksidi, LiCo1/3Ni1/3Mn1/3O2
Tämä panasonicin insinöörien kehittämä, 2004 käyttöön tullut kolmen yleisen katodiaineen seosmateriaali on tällä hetkellä markkinoilla olevista ratkaisuista paras kompromissi varauskyvyn, tehon sekä hinnan suhteen. Turvallisuuskin on lähes samaa luokkaa, mitä IMR-kennoissa saavutetaan.


Miksi akut hajoavat?

Akut kuluvat, pienillä virroilla ladattaessa, pääsääntöisesti katodimateriaalin hajoamisen ja/tai kulumisen johdosta. Anodimateriaali kuluu sisäisen vastuksen aiheuttaman lämpenemisen johdosta. Lisäksi Li-Ion akut kuluvat myös itsekseen ajan kanssa. Tilannetta voisi verrata venytettyyn jouseen, johon on varastoitu kineettistä energiaa. Akku ”väsyy” pitäessään varausta, eikä kykene seuraavilla kerroilla enää samoihin ”jousivakioihin” uudelleen ”venyttäessä” .
Kun akkua ladataan suurilla virroilla, ns. pikalatureilla, alkaa anodimateriaalina käytetty grafiitti hilseillä elektrolyytin joukkoon, heikentäen sen toimintaa ja samalla nostaen sisäistä vastusta. Kun akku pääsee täysin tyhjäksi taikka ylilatautuu, muuttuu sen kemia tehden akusta käytännössä käyttökelvottoman.
Alilatautuminen johtaa akun katodin litium-seosten hapettumista litiumoksidiksi, mikä on akun kannalta peruuntumaton reaktio.
Ylilatautuminen taas hapettaa litiumin toisena osapuolena toimivan aineen, tätäkään ei pystytä enää kääntämään toiseen suuntaan.

Akkujen vaaratekijät
Koska akuissa käytetään Litiumia, ovat ne väärin käytettynä todella vaarallisia. Suurin vaaratekijä akuille on liika kuumuus. Lämmönlähteenä voi toimia jokin ulkoinen tekijä, tai vaihtoehtoisesti akun itsessään aiheuttama lämpö. Oikosulkutilanteessa akun sisäinen vastus muuttaa ison osan vapautuvasta energiasta akun sisäiseksi lämmöksi. Kun tämä lämpötila saavuttaa n. 250oC, alkavat akun kemikaalit reagoida itsekseen tuottaen jatkuvasti lisää lämpöä, samalla kiihdyttäen reaktiota. Koska lämpö ei pääse johtumaan riittävän nopeasti ulos, on tuloksena lähes aina akun tuhoutuminen, jopa räjähtäminen.
Akut sisältävät myös useita myrkyllisiä aineita, joten niitä ei sovi rikkoa.

Akuissa on useita ympäritölle haitallisia/myrkyllisiä aineita, joten niitä ei kannata käydä rikkomaan. Esimerkiksi elektrolyyttinä käytetty etyleenikarbonaatin roiskeet voivat aiheuttaa pysyvän silmävamman. Lisäksi useat aineet aiheuttavat ihokosketuksessa palovammoja. Lisäksi noiden sisältö ei ole millään tavalla mielenkiintoisen näköistä, lähinnä muistuttaa hiilellä päällystettyä tinalevyä. Lisäksi näiden sisältämä litium ei ole alkuaineen muodossa, joten koulujen kemiantunneilta tuttu litium – vesiämpäri –koe ei aiheuta minkäänlaista reaktioita.

Viallinen akku?
Jos akku alkaa kuumeta käytössä polttavan kuumaksi, on suositeltavaa viedä se välittömästi ulos palamattomalle pinnalle ja jäähtymisen jälkeen hävittää se oikeaoppisella tavalla. Oikein valittu akku ei ilman fyysistä vikaa käyttäydy tällä tavalla, vaan on viallinen. Jos kyseinen akku otetaan uudelleen käyttöön, on hyvinkin mahdollista että muodostuneet sisäiset vahingot saattavat akun latauksessa/käytettäessä uudelleen kriittiseen tilaan. Lisäksi vahingon kärsinyt akku menettää varauskykyään huomattavasti.

Akkujen hävittäminen
Kuluneet ja huonokuntoiset akut tulee hävittää viemällä ne akkujen keräyspisteeseen. Nykyään niitä löytyy lähes joka paikasta. Akun positiivinen napa tulee suojata esimerkiksi sähköteipillä, sillä huonossakin akussa on riittävästi energiaa saattamaan se vaaralliseksi tietyissä olosuhteissa oikosulkutilanteessa. Useita keräyslaatikoita on syttynyt palamaan viime vuosina tämän takia. Luontoon näitä ei tule laskea, ne eivät sinne kuulu.

Minkälainen akku sähkötupakkakäyttöön?
Sähkötupakat ovat varsin runsaasti energiaa tarvitsevia laitteita. Näissä akkujen valinnalla on aivan eri tarpeet kuin mitä esimerkiksi taskulamppukäytössä, joten taskulampuissa hyväksi havaitut akut eivät välttämättä ole ollenkaan niin hyviä sähkötupakoissa. Ja toisinpäin sama juttu.

Sähkötupakka imee itseensä, laitteesta riippuen, n. 1-4A suuruisia virtoja. Yleisesti pienille virroille sopii suuren varauskyvyn akut, kun taas isoille virroille suuren purkauskyvyn turva-akut. Akut ovat aina kompromissi. Turvallisuutta, suurta kapasiteettia, suuria virtoja, pitkää elinikää ja jännitteen pito-ominaisuuksia ei kyetä saamaan kaikkia samaan pakettiin. Allekirjoittanut suosittelee näissä sovelluksissa panostamaan eniten turvallisuuteen sekä jännitteen pito-ominaisuuteen. Laite kuitenkin on lähestulkoon aina käytettäessä naamavärkin välittömässä läheisyydessä/kädessä.
Nämä sähkötupakoiden räjähdykset ovat johtuneet väärällä kemialla varustettujen pienien, suojaamattomien akkujen käytöstä liian suurella kuormalla.

Akkujen tulee olla suojattuja. AKKUJEN TULEE OLLA SUOJATTUJA. Suojaamaton akku aiheuttaa kaikista suurimmat vaaratilanteet näissä laitteissa, latautuessaan taikka kuljetuksessa. Väärillä mitoilla valmistetusta akusta monelle tulee varmasti mieleen, että revitäämpäs tämä suojapiiri pois, saadaan akku mahtumaan laitteeseen. Hölmöintä mitä voit oman itsesi, asuntosi, perheesi, kissasi ja koirasi turvallisuuden kannalta tehdä. Voi ajatella vaikkapa laturissa palamaan syttyvää akkua. Vaikka olisitkin vieressä vahtimassa, n. 200oC lämpöinen akku voi olla melko haastava kuljettaa turvalliselle paikalle, puhumattakaan jo palavasta yksilöstä.

Miksi jännitteen pito on tärkeää?
Reguloimattomissa akkumodeissa tämä lienee itsestään selvää. Koska P=UI, jännitteen laskiessa laskee myös atomisaattorin läpi kulkeva energiamäärä = höyryntuotto vähenee.
Reguloiduissa akkumodeissa (lavatube, provari yms.) jännitteen pito on akuston eliniän kannalta tärkeä asia. Koska laitteen regulointipiiri pyrkii pitämään uloslähtevän jännitteen aina samalla tasolla riippumatta sisääntulevan jännitteen tasosta, alkaa se matalilla akun varaustasoilla ottamaan jatkuvasti enemmän virtaa. Tämä on hyvin haitallista akustolle. Esimerkiksi lavatube 5V asetuksella 2A kuormalla imee akusta 10W tehoa. Tämä tarkoittaa täydellä akulla (n.4V) 2.5A kuormaa. Kun akun varaustaso laskee 3.5V, on kuorma jo 2,9A. Akun varaustason laskiessa edelleen, 3.3V tasoon, on purkausvirta jo yli 3A. Tähän tulee päälle vielä itse laitteiston kuluttama sähkö.

Huonommin jännitettä pitävät akut siis menettävät varauksensa huomattavasti nopeammin kuin mitä hyvin jännitettä pitävät näissä reguloiduissa laitteissa. Reguloimattomissa laitteissa voidaan katsoa tasaisen virran mittaustuloksesta lähestulkoon suoraan akun riittoisuuden.

Akun käyttö ja lataaminen
Akkua käytettäessä tulee aina seurailla jäljellä olevan varauksen tasoa jännitemittauksella. Milloin akkua sitten on suositeltavaa sitten viimeistään ladata? Lähes kaikista akuista löytyy nykyään jännitegraafit virrankulutuksen sekä varaustason suhteen. Yleensäottaen jos haluaa käyttää mahdollisimman pitkään samaa akkua latausten välillä kuitenkaan lyhentämättä sen käyttöikää liialti, olisi sen lataus aloitettava viimeistään siinä vaiheessa, kun graafien perusteella jännite lähtee jyrkkään laskuun. Esimerkiksi Panasonicin CGR18650CH:n kohdalla tämä on noin 3.3V tienoilla, 3A kuormalla. Toisaalta li-ion akkuja kannattaa myös ladata aina kun sen on vain mahdollista, nämä akut pitävät siitä että niissä on jatkuvasti korkea varaustaso. Tyhjänä oleva akku menettää jatkuvasti varauskykyään. Lisäksi tunnetusti li-ion-akuissa ei ole vanhojen NiMh yms. muisti-ilmiötä.
Laturi kannattaa valita mahdollisimman pienellä virralla lataavaksi malliksi. Tällöin akkujen anodin grafiitti pysyy pidempää paremmassa ”litiumissa”.


Allekirjoittaneen suosittelemat akkuvalinnat 18650-kennoja käyttäviin laitteisiin.
Tällä hetkellä suosituin akkutyyppi vaikuttaisi olevan AW:n valmistama 1600mAh IMR-kemiaa käyttävä kenno. Hyvä kenno, varmasti turvallinen vaikkakin hieman hintava. AW:lta on tarjolla myös toinen, 2000mAh kenno, joka on kanssa varsin luotettava valinta. Näille kennoilla luvataan joissain yhteyksissä 15A jatkuvaa purkausvirran kestoa, vaikkakin 10A virroilla on raportoitu huomattavaa lämpenemistä. Usean kymmenen ampeerin piikkivirran ei pitäisi vahingoittaa näitä kennoja.

Itse suosittelisin kuitenkin Panasonicin CGR18650CH. Tämä kenno omaa min. 2150mAh kapasiteetin alle 10e hintaan. Lisäksi se kykenee pitämään jännitteen hyvin vakaana suurillakin purkausvirroilla. Kenno itsessään on kykenevä n. 15A purkausvirtoihin ilman suurta hajoamisen vaaraa, mutta valmistaja on rajannut purkausvirran 10A lukemaan kennon käyttöiän takia.




Akkuteknologia on jatkuvan kehityksen alla. Tälläkin hetkellä on useita hyvinkin eksoottisia materiaaleja tutkimuspöydällä, kuten nanomateriaalit, hiiliputket jnejne, lista on pitkä. Ominaisuudet näissä uusissa tuotteissa ovat täysin toisessa luokassa nykyiseen teknologiaan verrattuna. Tämäkin teksti voi olla vanhentunutta jo vuoden päästä ja lähinnä naureskelun kohteena. 10 vuoden päästä asia todennäköisesti onkin näin. Osa lupaavimmistakin tekniikoista tulee kuitenkin jäämään arkistojen aarteiksi, sillä suurimpana ongelmana tällä hetkellä lähes kaikissa uusissa energian varastointimenetelmissä ovat tuotantokustannukset, sekä skaalaaminen laboratorio-olosuhteistä täysimittaiseen teolliseen tuotantoon.

Edit.
1.4.-12 lisää tekstiä
2.4.-12 Otsikon parantelua

[Charun]

Loistava ja informatiivinen paketti. Pieni huomio vain: 18650 ei suinkaan ole 65cm pitkä vaan 65mm.
Käsittääkseni tuon mallinumeron voi purkaa kolmeen osaan seuraavasti: 18 on halkaisija milleissä, 65 on pituus millimetreissä ja 0 tarkoittaa että akku on pyöreä. Näin ainakin itse olen asian käsittänyt nettiä lukemalla.

[piip]

Loistava ja informatiivinen paketti. Pieni huomio vain: 18650 ei suinkaan ole 65cm pitkä vaan 65mm.
Käsittääkseni tuon mallinumeron voi purkaa kolmeen osaan seuraavasti: 18 on halkaisija milleissä, 65 on pituus millimetreissä ja 0 tarkoittaa että akku on pyöreä. Näin ainakin itse olen asian käsittänyt nettiä lukemalla.

Hupsista.... Kirjoittelen illemmalla lisää tuohon, tämä on vain runko.. Puuttuu vielä latausjuttuja, turvallisuushommia, kuvia yms. Jos joku haluaa käyttää tätä jossain muualla, privaviestillä yhteyttä.

[piip]

lisää juttua se tänne lykkäs, erheitä näköpiirissä?

[K-57]

Asiallinen ja kattava info. Lue enemmän luule vähemmän. :-)

[Charun]

Onkos muuten mitään hajua ton Panasonicin CGR18650CH:n koostumuksesta? Kun ei vissiin ole IMR, mutta kuitenkin turvalliseksi joka paikassa väitetään.. NMC?

[LSVap]

Lainaus Callies Kustomin sivuilta:

Many people have been asking if these really are IMR batteries. This is a direct quote from a Panasonic Press Release :
"Panasonic has introduced a new high rate lithium ion cell CGR18650CH. The cell’s Nickel Manganese-based cathode material delivers higher discharge rates and better energy density and voltage than comparative cells. CGR18650CH cells are suitable for multi-cell applications."
So the short answer is Yes they are IMR.

[Charun]

^Eikös nuo nyt tuon perusteella ole juurikin NMC-akkuja?

[piip]

Nuo ovat juuri niitä NMC-akkuja. Tämä selviää monesta eri lähteestä (panan julkaisemana) kaivetusta tiedosta. Tuosta katodimateriaalista pansonic käyttää nimitystä PSS. Mistään (yllättäen) ei ole kuitenkaan selvinnyt onko noissa katodimaterialien suhde tuo 1/3, vai jotain muuta. Ainoataan yhdestä panan insinöörien julkaisemasta tutkimuksesta olen kyennyt löytämään nuo kaikki kolme maagista ainesta ja PSS-termin yhtäaikaa... Valitttvasti k.o tutkimusta en nyt löydä sitten kirveelläkään tänne julkaistavaksi

[Valopallo]

Saako tässä kysellä asioita?

Trustfire 16340 meni reguloimattomaan modiin. Toimi hetken kivasti, jännite laski nopeasti, akku alkoi lämpenemään, mutt jäähtyi kumminkin. Akku sekoittui toisten samannäköisten akkujen kanssa pöydällä. Miten lpaikannan mahdollisesti vaarallisen akun?

Vittu kun meni venäläiseks ruletiks nyt tämä touhu....

[piip]

Saako tässä kysellä asioita?

Trustfire 16340 meni reguloimattomaan modiin. Toimi hetken kivasti, jännite laski nopeasti, akku alkoi lämpenemään, mutt jäähtyi kumminkin. Akku sekoittui toisten samannäköisten akkujen kanssa pöydällä. Miten lpaikannan mahdollisesti vaarallisen akun?

Vittu kun meni venäläiseks ruletiks nyt tämä touhu....

Muut akut täynnä? Jännitemittarillahan tuon pitäisi siinä tapauksessa selvitä.

[Valopallo]

Muut akut täynnä? Jännitemittarillahan tuon pitäisi siinä tapauksessa selvitä.

Pöydällä oli siis modirakennuksessa käyttämiäni akkuja, joista osa oli tietty testauksessa menettänyt vähän varaustaan, osa täysiä.
Onko nyt oletettavissa niin että lämmennyt akku ei lataudu enää täyteen, jos koitan paikantaa viallisen lataamalla?

[Charun]

^^^ Väärä ketju.

Mut joo, kannattaa nyt ainakin alkuun kokeilla yleismittaria, jos ei mitään ulkoisia muutoksia ole nähtävissä. Jos et kuitenkaan onnistu ko. akkua löytämään, kokeile ladata akut yksi kerallaan siten, että tarkkailet lämpötilaa (ihan vaan vaikka kädellä kokeilemalla) vieressä vahtien. Jos et siltikään löydä ja kaikki akut latautuivat normaalisti ja yleismittarilla näyttävä täyttä, akku ei melko varmasti ole ottanut osumaa ja sitä voi edelleen käyttää.

Kuinka lämpimäksi akku pääsi? Tuliko palovammoja käteen, vai tuntuiko vaan lämpimältä?

[Valopallo]

Kuinka lämpimäksi akku pääsi? Tuliko palovammoja käteen, vai tuntuiko vaan lämpimältä?

Ehei suinkaan. Lämpeni vaan. Sanotaanko että pintalämpötila oli jotain 50 asteen paikkeilla arviolta. Enpä tästä edes huolestunutkaan ennen kuin tämän ketjun luin. Mutta kiitos, eiköhän tuo vielä tuosta selvinne.

[piip]

Ehei suinkaan. Lämpeni vaan. Sanotaanko että pintalämpötila oli jotain 50 asteen paikkeilla arviolta. Enpä tästä edes huolestunutkaan ennen kuin tämän ketjun luin. Mutta kiitos, eiköhän tuo vielä tuosta selvinne.

Tuo ei ole vielä vaaratilanteen aiheuttava lämpeäminen. Kertoo vain huonolaatuisesta akusta, joka ei kykene luovuttamaan tarpeellista virtamäärää laitteistolle. Vaaralliseksi se lämpeäminen muuttuu kun akku on oikeasti niin kuuma, ettei siihen viitsi koskea/akku lämpenee todella nopeasti. Mutta, parempi näiden kanssa on olla varovainen ja jos ei tiedä, mieluiten sitten käyttäytyy pahimman mahdollisen tilanteen edellyttämällä tavalla.

[Charun]

^+1

Luultavasti tuo akku on vielä kunnossa, elinkaari vaan ehkä hieman lyhentynyt.. Litiumakuissa yleensä näkyy ulkoisia muutoksia, jos on käyttökelvottomassa kunnossa ja silloin niistä kannattaakin suosiolla hankkiutua eroon (siis laittaa keräykseen). Akun lämpötila saa yleensä kyllä olla polttavan puolella että menee sököksi, lämpeneminen harvemmin mitään rikkoo.

[kuiponen]

Hyvä, kattava ja perusteellinen infopaketti! Tuo mallinumerosarjan viimeinen numero lienee kuitenkin hieman outo lintu:

Akuissa tuo numerosarja tarkoittaa sen minimikokoa millimetreissä, muodossa halkaisija x korkeus. Eli 18650 akkujen halkaisija on 18mm ja korkeus 65mm. Perässä oleva 0 tarkoittanee akun muotoa, mikä on tässä tapauksessa sylinteri.

Loistava ja informatiivinen paketti. Pieni huomio vain: 18650 ei suinkaan ole 65cm pitkä vaan 65mm.
Käsittääkseni tuon mallinumeron voi purkaa kolmeen osaan seuraavasti: 18 on halkaisija milleissä, 65 on pituus millimetreissä ja 0 tarkoittaa että akku on pyöreä. Näin ainakin itse olen asian käsittänyt nettiä lukemalla.

Happy Vaperin akku-UKK:n mukaan viimeinen numero ei viittaa akun muotoon vaan siihen, että akussa on yksi kenno:

What do the numbers mean on a battery?
In general the numbers relate to the battery size in mm (millimetres). The first being its diameter, the second its length. The fifth is to indicate single cell. For example: an 18650 battery is 18mm in diameter with a length of 65 mm.

Akuista enemmän tietävät osaavat varmaan ottaa tähän kantaa?

[apweb]

Pieni akkutesti (kuormitustesti)

Ajattelin lainata tätä ketjua pieneen akkutestiin, kun muualta löytämäni testit eivät kerro kuinka paljon jännite tipahtaa eri kuormilla. Tarkoituksena oli vain selvittää kuinka paljon IMR-tyyppisten "high-drain" 18650-akkujen jännite notkahtaa eri kuormavirroilla. Kuormina käytin melko maltillisia ampeerilukemia, koska akkuja on vain muutama ja ne ovat vakikäytössä. 2-3 A vastaa kuitenkin LR-aton aiheuttamaa kuormaa.

Testatut akut:
- Lavan mukana tullut nimetön 18650-akku (1700 mAh)
- AW IMR 18650 (1600 mAh)
- Panasonic CGR18650CH (2250 mAh)

Akut ovat suht tuoreita ja erityisesti Panan akkua on ladattu/purettu vain noin viisi kertaa. Ennen testausta kaikki akut tuli ladattua niin täyteen kuin oma TR-001 ne lataa.

Lähtötilanne jännitteiden puolesta:
Nimetön (IMR?): 4.19 V
AW IMR: 4.18 V
Pana CH: 4.15 V

8-10 sekuntia kolmella eri DC-kuormavirralla (1/2/3 A):
Jännite ennen kuormaa - 8-10 sekunnin kuluttua:

Nimetön (IMR?) @ 1 A: 4.19 V - 4.11 V (0.08 V)
Nimetön (IMR?) @ 2 A: 4.19 V - 4.02 V (0.17 V)
Nimetön (IMR?) @ 3 A: 4.18 V - 3.93 V (0.25 V)

AW IMR @ 1 A: 4.18 V - 4.13 V (0.05 V)
AW IMR @ 2 A: 4.17 V - 4.10 V (0.07 V)
AW IMR @ 3 A: 4.16 V - 4.04 V (0.12 V)

Pana CH @ 1 A: 4.15 V - 4.10 V (0.05 V)
Pana CH @ 2 A: 4.15 V - 4.03 V (0.12 V)
Pana CH @ 3 A: 4.14 V - 3.93 V (0.21 V)

Jännitteen notkahduksen puolesta Panasonicin CGR18650CH on hieman parempi kuin halpis Velhon 18650-akku ja aito AW IMR oli selkeästi paras kaikilla kuormilla. Kaikilla noilla kolmella pärjää kuitenkin ihan hyvin.

---

Edit: tein mittauksia myös 4 A:lla eli käytännössä reilusti yli 10 W:lla.

AW IMR @ 4 A: 4.16 V - 4.01 V (0.15 V)
Pana CH @ 4 A: 4.14 V - 3.91 V (0.23 V)
Nimetön (IMR?) @ 4 A: 4.17 V - 3.88 V (0.29 V)

Neljällä ampeerilla akkujen järjestys on selkeä. Ja mittaustulokset kertovat myös sen, että näissä kaikissa on eri kenno.

[Valopallo]

Kiitos tuloksista. Olisihan myös toivottavaa jos voisit testata samanlaisella testillä yleisesti käytössä olevat liekki trustfiret. Itseäni ainakin kiinnostaa trustfiren ja aw imr akun erot, ennen kaikkea se, kuinka merkittäviä erot ovat suhteessa hintaan.

[piip]

Kokeileppa purkaa jokaisesta akusta vaikkapa 1000mAh ja tämän jälkeen suorita tuo kyykkäystesti. Kyllähän täysistä akuista saadaan virtaa tarpeeksi ilman kummoista notkumisa, ellei kyseessä ole todella huonot yksilöt.