Onneksi mun exsä pisti elämänsä risaseks ja tajusi, että poikien on parempi muuttaa mun luokse nyt.
Näinhän sen piti mennäkki(vaikka exsän kanssa hyvin juttuun tullaankin välillä enkä mitään pahaa hänelle toivo)
-Provari v2+Zap
-Somnium hybrid
KAippa minutkin voi sinkuksi laskea... Tänään muutettiin vaimon tavarat pois yhteisestä asunnosta ( kämppä myynnissä) Asun tässä sen aikaa että menee kaupaksi. 3 yhteistä lasta ( 10v. poika, 6v. poika ja 3v. tyttö)
Tunteet on vähän sekavat.. Helpottunut / allapäin.. Mitään draamaa ei liittynyt eropäätökseen. Tuli vain molemmilla olo että kavereitahan tässä ollaan ( keskustelujen jälkeen) 13v. kimpassa... Noh, ei muuta kuin eteenpäin sano mummo lumessa!
Hahahahaa voi jumalauta.
Hetken olin onnellinen, mutta tultiin rymisten alas samaan kuoppaan lillumaan.
Tämä mies, vaikka ylikiltti olikin ja ymmärsi nämä mun paniikkioireet jne., niin ilmoittikin jotta ehkä meidän molempien on parempi olla omillaan ja mun kuntoutua. Se on joulukuussa (syksyllä oikeastaan jo) eronnut vaimostaan ja tämä ex-vaimo (jonka olen kuullut tehneen edellisessäkin avioliitossa paskaiset temput) oli ängennyt baari-illan jälkeen tuon miehen luokse yöksi. Ja sain kuulla sen muutaman suun kautta (varma tietolähde, koska lähipiirissä tämä mies ja sen ex-vaimo). Sitä oltiin painostettu sanomaan siitä mulle, mutta tämä olikin vain alkanut puhumaan vakavasti tulevaisuudesta, vaikka ensin oltiin kovin, ettei ole mikään kiire. Ja eikä saanut sitten kakistettua ulos tuota viikonloppuna tapahtunutta juttua.
Noh, eilinen meni itkiessä katkerana jälleen kohtaloani ja sitä, että tulin jälleen petetyksi. Hieman alkaa jo helpottaa, mutta sydän kipuilee edelleen. Annoin taas kaikkeni tälle suhteelle ja tässä kiitos jälleen.
Eli sinkkumarkkinoilla taas. Mutta jälleen vielä enemmän ennakkoluuloisena ja varovaisempana.
Ikävä kuulla.. Useimmiten tuo on liian lyhyt aika toipumiseen ja muihin kuin laastarisuhteisiin. Sen verran elämää tässä ehtinyt nähdä, ettei normi suhteesta noin vain kipuilematta lähdetä. Toki jos suhde on kestänyt vuosia toisen ollessa naimisissa,niin on eri juttu kun on treeniä takana ja naimissa olo vain kulissia.Se on joulukuussa (syksyllä oikeastaan jo) eronnut vaimostaan
Kaikesta oppii ja jos sattuu ns. huono putki,niin se peilaa pitkälle tuleviin suhteisiin. Ei uskalla päästää liki. Mikä taas ruokkii kierrettä. Vaan kaikella on aikansa.
Older men declare war. But it is youth that must fight and die
Haikeena lueskelin teidän tarinoita ja ihana huomata miten täällä tuetaan ja ollaan hyvässä hengessä Itsekin olen sinkku ollut 1,5 vuotta ja en tiedä edes haluanko suhdetta enkä sitä hae..tosin jos joku kolahtaa niin eihän sitä tiedä Mulla on 3 poikaa, isommat lukiossa ja nuorin menee 7 luokalle.Tämä on ihana vaihe elämässä kun jää itsellekin aikaa kuntoilla ja tietysti välillä pitää bailata niin on asiat tasapainossa, mutta siltikin lapset tulee aina ensin
Pitäisköhän munkin nyt ilmoittautua täällä. Eli, mies 31v ja sinkku Vaasasta. Eipä tässä muuta seuraa kaivata, kuin juttu seuraa. Juuri vasta edellinen suhde kaatui.
Sinkuksi päädyin itsekin 2 vuotta sitten ja sillä tiellä edelleen. Omissa oloissa viihtyy ihan hyvin, mutta olis joku pieni kesäromassikin ihan kiva
Täältä tuskin seuraa löytyy...joko ikä esteenä tai asuu niin kaukana, mutta juttuseuraa kyllä riittää jos vaan on itse aktiivinen ja haluaa osallistua keskusteluihin.
Tulette tonne Offtopicin puolelle tutustumaan ja jutskailemaan, alku voi olla hidasta, mutta kyllä se siitä
Voi veljet mikä ketju.. onko jo sinkkuhöyryristeily järjestetty?
Mun vastaus oli sarkasmia tuskin sinne risteilylle edes tulisi kovin montaa ihmistä
Eipä taida olla mun juttu sinkkuristeily toki, eihän sitä koskaan tiedä vaikka joskus sellainen järkättäisiin ja onhan noita muita miittejä..joskus saatan mennäkin.Olisi kiva nähdä livenä foorumin tyyppejä, kun täällä on tosi mukavaa porukkaa
Mitä gona tarkoittaa huonoilla kokemuksilla? Ainaki mitä täällä lukenut niin höyrymiitit ollut kivoja ja jengi tykännyt.