TERVEHDYS
Tässä tuoreen höyryttelijän bamlausta irti Camelista projektissani.
Plaadaamisen tie on ollut kohtuu pitkä, se alkoi joskus 13-14 vanhana, eli vuonna 1966 syntyneenä siis siinä 70th ja 80th vaihteessa (tarkkaa pvm. ei ole muistissa).
Pienehkö ”musta aukko” tälle uralle tapahtui vuonna 1995, kun työnantajan kampanjan myötä otin silloisen brandin nikotiini laastarit firman piikissä persuksiin ja samalla rupesin Huhtikuun alusta lähtien treenaamaan Helsinki City Marathonia varten. Kesä siinä meni juostessa ilman spaddua, tuossa CityMarathonin läpäisyssä kun oli sen verran isot vedot ja kunnia kyseessä että se oli pakko toteuttaa.. Elokuu tuli ja Marathon juostua (Aika oli 5h 19min, siinä kun piti pistäytyä pari-kolme kertaa skeidallakin matkanaikana kun joku älypää suositteli rypälemehua tankkaukseen, joka siis pisti pakin sekaisin), mutta hyväksytty suoritus ja sitä kautta säilytetty kunnia & vedot kotiin. Sitten tuli syksy ja räntäsateet juokseminen ei enää maistunut kun ei ollut sille mitään tavoitetta & haastetta…
Vuosi 1995 syyspimeinä hetkinä, jokin baari ilta frendien kanssa siellä spaddua huuleen, aamulla darrassa oli sitä askia vielä jäljellä ja siitä se taas lähti ja sillä tiellä oltu viimeiset 20 vuotta..
Ylipäätään ne kohokohdat röökin kulutuksessa olivat joskus 80 ja 90 luvuilla kun pystyi duunissakin plaadaamaan ihan omassa työhuoneessa ja kahvitiloissa, tuolloin nuorempana tuli myös notkuttua baareissa ja klubeilla harva se ilta joka osaltaan lisäsi kulutusta, Camelia kun tuntuu palavan aina hiukka enemmän silloin kun on drinkki nenän alla..
Vuonna 2000 tuli hiukka vähennystä kulutukseen tyttäreni synnyttyä, kun piti siirtyä himassakin sisätiloista ulkosalle. Tupakkalaki sitten osaltaan niin ikään pisti ketjupolttajalle kapuloita rattaaseen, kun duunissa ja baareissa niin ikään passitettiin ulkosalle..
Nyt Höyryttelyä takana reilu viikko alle aski Camelia kulunut, ennen höyryä noita meni n. kolme päivässä.