Juuh, pelkkä runko. Itse tilasin akut ja laturin dealextremestä joku viikko takaperin. Samat mitä notcigs myy. Toivottavasti saapuvat ennen buzzia...
Juuh, pelkkä runko. Itse tilasin akut ja laturin dealextremestä joku viikko takaperin. Samat mitä notcigs myy. Toivottavasti saapuvat ennen buzzia...
Noniin, nyt tuli maili libertyltä, että buzz on shipattu
Laitoin myös ledfiretorchesilta 4kpl aw imr akkuja tilaukseen. Odottavan aika on pitkä..
Nyt alkaa mulla tuleen akkujen ikä täyteen. Lokakuusta höyrytelty ja molempien parien (trustfire ja powerizer) toinen akku käytännössä vainaa. Toinen akuista tyhjenee siis toista huomattavasti nopeammin ja joskus on latauksenkin jälkeen vajaa. Pitänee niitä imr akkuja sitten alkaa harkitteen. Onneksi on kuitenkin toinen vähän käytetty trustfire pari tuossa niin jotenkin vielä selviää. Itse laitteen kanssa ei vieläkään mitään ongelmia ole ollut, kun lopulta jaksoin tuon bottom capin jousenkin näpräillä takaisin paikalleen. Vähän alkaa nuo muovikierteet oleen rispaantuneet mutta toimii siis edelleen loistavasti.
Pitänee varmaan kierrättää akut merkkaamalla ne tyyliin 1A/1B ja 2A/2B, ja aina vuorotellen asentaa A ja B ensin putkeen.
Olenko nukkunut elektroniikka tunneillani, kun en ymmärrä mitä hyötyä tuosta on jos akut sarjaan kytkettynä?
Samalla tavallahan ne tyhjenee.. vai ehtiikö se sähkö ensin pois lähempänä plus napaa olevasta.. ???
En tiedä tästä mitään mutta kyllä näissä aina toinen on hengettömämpi käytön jälkeen, kuin toinen jos nuo mittaa ennen latausta. Joskus jopa toinen akku näyttää vielä yli 4v ja toinen jotain vajaa kolmea. Muutenkin tuo suorituskyky heikentynyt. Uusina buzz lakkas toimimasta vasta, kun jännite akuissa putos alle kolmen, lähelle 2,5v. Nyt lakkaa höyryttely jo siinä 3,5v paikkeilla.
Selitys siihen, miksi toinen akku on tyhjempi kahden sarjaakytketyn akun yhdistelmässä, on ihan luonnollinen. Tasavirtakytkennöissä elektronit liikkuva miinusnavasta (-) positiivisen navan (+) suuntaan. Tämä aiheuttaa sen, että miinusnavan puoleinen akku joutuu kovemalle kuormitukselle kuin positiivisen navan puoleinen akku ja tyhjenee siksi nopeammin.
Välillä ihan vakavissaankin: kummastakin akusta kulkee läpi sama virta, siis molemmista purkautuu sama määrä varausta. Täysin identtiset akut, myös lataustila huomioiden, päätyvät aina samaan napajännitteeseen käytön päätteeksi. Tämä siis sarjakytkennässä - rinnankytkennässä akkujen napajännitteet pysyvät samoina koko ajan.
Jos löytyy älylaturia, niin kannattaa vertailla niitä akkuja; yleensä laturin purkutoiminnossa on säädettävä loppujännite.
Ladataan molemmat akut erikseen täyteen (sillä älylaturilla) ja puretaan kohtalaisella virralla tiettyyn napajännitteeseen, mieluummin melko tyhjiksi - rohkenen väittää että jommastakummasta irtoaa enemmän milliampeeritunteja kuin toisesta, ja se toinen on aina käytön jälkeen alemmassa jännitteessä riippumatta siitä kumpiko on piirissä positiivisen navan tarjoava akku.
Toinen akuista on siis varauskyvyltään heikompi ja purkautuu siksi "tyhjemmäksi" käytön aikana - tai sitten suojapiireissä on eroa, ja toinen akku pääsee latautumaan korkeampaan jännitteeseen, siis "täydemmäksi". Mikäli suojapiiri katkaisee latauksen ennen aikojaan, laturin luulisi hälyttelevän jotain virhettä kun yhteys akkuun katkeaa. Halpislatureissa ei tuollaista toimintoa liene, mutta voin olla väärässä; kokemusta on vain tuosta yhdestä, Ultrafire WF-139 on se.
Niin, ja elektronit muuten kulkevat johteessa sähkövirtaan nähden vastakkaiseen suuntaan... siis siihen kuvitteelliseen virtaan joka kulkee positiivisesta navasta negatiiviseen, ja jota käytetään etumerkkeineen laskuissa.
Hmm... otetaanko missään kaupallisessa modissa esim. ohjainpiirin käyttösähköä vain toisesta kennosta? Tämä selittäisi sen, että samassa paikassa oleva akku purkautuu enemmän. Itse mietin moista vaihtoehtoa välttyäkseni regulaattorilta.
Teoreettisessa sähkötekniikassa kahden sarjaan kytketyn akun välissä kulkee sama virta. Käytännössä ei. Voit vaikka itse kokeilla laittamalla virtamittarin sekä kuormaan menevään linjaan että akkujen välille ja todeta eron. Täysin identtisiä akkuja esiintyy vain teoriittisessa sähkötekniikassa.
Luuponen: siirräthän tämä akkukeskustelun oikeaan ketjuun?
Mietin vaan että mihin se toisen akun "ylimääräinen" virta katoaa... tietääkseni akut eivät lataudu jos virtaa kulkee läpi "myötäsuunnassa".
Mutta mitata pitää! Kävisikö vaikka seuraava järjestely?
Otetaan kaksi ns. samanlaista akkua, vaikka nämä AW IMR 18650 1600mAh. Toinen juuri laturista otettuna, toista käytetty, jolloin niiden pitäisi olla eri varaustilassa. Eikö näin luulisi saatavan suurimmat erot virroissakin?
Mitataan alkujännitteet, eroa pitäisi olla - tosin ei ilmeisesti paljoa, eikös näiden akkujen purkukäyrä ole kohtalaisen suora kunnes notkahtaa huolella?
Laitetaan akut sarjaan, kuormaksi vastus tai keinokuorma, ja mitataan virta aina samalla mittarilla ensin akkujen välistä, sitten plusnavan puolelta ja sitten vaikka vielä miinusnavan puolelta. Toistetaan muutaman kerran. Mitataan loppujännitteet.
Kuormavirtaa pitäisi varmaan ottaa osapuilleen sen verran kuin höyryke imee... noin yli tai ali 1A vaikka, niin ollaan siellä alle 10W tehoilla vielä. Pääasiahan tässä on mitata virtojen eroa eikä absoluuttista virtaa.
Valmistelu on käynnissä, toinen akku on nyt Bombshellissä purettavana!
Toiseen ketjuun nämä pohdinnat voisi kyllä siirtää ihan hyvin... poliisi? Enpä äkikseltään löydä sopivaa, mutta virkavaltahan tietääkin kaiken paremmin
Suljetussa sähköpiirissä ei ole "ylimääräistä" virtaa vaan se menee piirin läpi teoriassa. Tämä siis teoriassa mutta oikeassa elämässä akkujen sarjakytkennässä miinusnavan puoleisen akun heikentymisestä johtuu siitä, että plus-navan puoleinen akku ei luovuta elektrodeja miinusnavan puoleiselle akulle samaan tahtiin kuin miinusnavan puoleinen akku niitä lähettää eteenpäin.
Akuista saatava energia häviää vastuksen lämmittämiseen ja siihen näitä akkuja käytetään. Nythän on vain kyse siitä, miksi toinen sarjaan kytketyistä akuista on heikommassa varaustilassa kuormituksen jälkeen kuin toinen. Sarjakytkennässä akkujen yhteinen jännite romahtaa jossain vaiheessa ja ero varaustilasta ja napajännitteestä on erilainen mittattuna romahduksen jälkeen akkujen välillä.
Ottanet huomioon myös sen asian, että akun virranan antokyky ei liity sen varaustilaan vaan akun teknisiin ominaisuuksiin.
tuo jännite ero korostuu kun liikutaan akun virranantokyvyn ylärajoilla....ja riittävän monella sarjaan kytketyllä kennolla voi tulla eteen tilanne jossa akku nipun "heikoin" kenno on jo lipsahtanut syväpurun puolelle vaikka muissa kennoissa on vielä jännitettä riittävästi näyttämään kokonaisjännitteen olevan vielä "toiminta alueella". Tuo on yksi syistä miksi esim lipo akkuja käytettäessä suositellaan aina käytettäväksi kennokohtaista jännitevalvontaa kokonais jännitteen lisäksi.
Tarkoittaako tämä myös sitä, että vastukselle (tai siis koko akkujen ulkopuoliselle systeemille) menee virtaa eri määrä kuin sieltä palaa takaisin, vai onko tämä virtojen ero havaittavissa vain akkujen läheisyydessä tai sisäpuolella? Kannattaako minun ryhtyä mittaamaankaan, jos en halua purkaa akkuja (siis mekaanisesti hajottaa...)?
Oletko itse todennut tämän ilmiön, kuinka varmistit, että näin tosiaan on? Mystiseltä tuo edelleen kuulostaa. En vielä löytänyt tutkimusta aiheesta, mutta jatkan etsimistä! Täytyyhän jonkun jo olla tutkinutkin tätä, mielenkiintoinen ilmiö kun on.
Myönnän olleeni väärässä teoriani kanssa siitä, että sarjakytkennässä akkujen paikalla on merkitystä purkautumisen suhteen. Empiirinen tutkimus yhdellä (huonohkolla) akkusarjalla antoi tälläiset tulokset:
Akku 1 plusnavan päässä:
jännite alussa: 3,96V
jännite lopussa: 2,40V
Akku 2 miinusnava päässä:
jännite alussa: 4,07V
jännite lopussa: 2,97V
Sitten samat akut toisin päin:
Akku 1 miinus päässä:
jännite alussa: 3,98V
jännite lopussa: 2,34V
Akku 2 plus päässä:
jännite alussa: 4,21V
jännite lopussa: 2,89V
Eli akku 1 on se sarjakytkennän huonoin lenkki. Ko akkusatsi on LF:ltä tilatta suojaamaton UltraFire ICR123A 800mAh. En suosittele kenellekään ko. akkujen hankkimista. Testilaitteena toki Buzz Pro ja CE3 clearo, jännite 5,06V. Kaikki jännitteet mitattu kuormittamattomina. Laturina TrustFire 001