Armeijastahan sanotaan että siellä tehdään pojista miehiä.
Paskanmarjat, omat muistot on varisin toiset. Kyllä siellä tuli miehistä pahasia kakaroita. Vaan eipä sillä, parhaat naurut oon varmaan nauranu tuon vuoden aikana mitä kurkkusalaattia kannoin!
Riihmäellä II/09.. Kyllähän siellä vitutti olla mutta jälkeenpäin tietysti aika kultaa muistot. Päälimmäisenä mieleen tulee että siellä oppi röökiä vetämään, hyvin satunnaisesti poltin kun sisään menin ja askin päivässä kun tulin ulos. Se on onneks tän foorumin ansiosta katkennut.
Se, tekeekö intti miehistä poikia vai päinvastoin riippuu hyvin pitkälti lähtötasosta.
Varmasti juuri äiteen helmoista vieroittuneelle voi ollakin "miehistävä" kokemus, ellei maitojuna tuo takaisin, mutta kyllä se itsenäistyneelle on enempi haitallinen.
KGO & Twist
Hyvin sanottu sielä takarivissä!Alkuperäinen postaaja Troll from behind
Itte kun lähteny omille teille jo toisen asteen opiskelujen aikana, meinas pää hajota näihin äitinhelmoista tulleisiin. Välillä tuntu äitin solmineen kengännauhat vielä ekaa kertaa kassulle lähtiessä.
Jos nyt ajatellaan ihan tavallista tervettä nuorta, niin ei intti kyllä mitäön kehitä. Ehkä ainostaan avaa silmiä, miten erilaista ainesta maailmassa on. Itsellä ei kehittynyt mikään muu kuin Cooperin testin ennätys.
Sitten taas on tämä aines, joka ei oikein osaa edes kenkiä sitoa ja ensimmäistä kertaa ei ole joku tekemässä asioita puolesta. He voivat tuolla jotain oppiakkin.
En voinut uskoa että tuommoista porukkaa on oikeasti olemassa, intin jälkeenkään en uskonut, vaan tiesin.
-Gerstensaft über alles!
Silloin aikanaan (n 30 v takaperin) siellä oli ajattelu kielletty, jos meille silloisille nuorille olisi annettu vaihtoehto ajattelemiseen palvelusaikana ja niiden ajatuksien toteuttamiseenkin vielä, niin se ryynääminenkin olisi saattanut olla hauskaa.
Nyt tiedät toisenkin sillä minä sain työpaikan samasta puljusta ja sitä kautta nähtävästi urankin. Oli nimittäin hitusen eri kaliiberin liksakin verrattuna siihen mitä saman ikäiset kaverit saivat siivoamalla ja taksia ajamalla. En oikein usko, että armeija olisi mitään parempaa voinut siinä vaiheessa elämää tarjota. Muutamalla paksukaiselle tosin teki ihan silminnähden hyvää, kun kalorinkulutus laski.
Pidän muuten vieläkin yhteyttä yhteen sivaritoveriin skypen välityksellä. Hieno mies.
Mä en yleensä ota puheeksi sivaria missään yhteydessä, mutta kommentoidaan nyt sen suorittaneena jotain.. Itse valitsin sivarin oman terveyteni takia, epilepsiaa 15-vuotiaasta asti sairastaneena. Se kun ei automaattisesti vapauta, kuten vaikka kuulovaurio. Olin kutsuntojen aikaan vielä menossa B-miehenä suorittamaan asepalvelusta, kun anomuksesta huolimatta en vapautusta saanut. Kävin vuonna 2004 varuskunnassa pari päivää kääntymässä, kun ajattelin että voisihan tuon 6kk siellä saada väännettyä, jos sen saa sairauden ehdoilla käydä. No, eipä saanut, esim. kaikki leirit ja valvomiset olisi pitänyt käydä läpi. Ihmisen, joka on liiallisella valvomisella sekaisin kuin seinäkello. Asenne mua ja sairauden ehdoilla menoa kohtaan oli jokseenkin halveksuva, mutta viimeinen pisara oli lause "Sä pääset osastolle nukkumaan, jos saat kohtauksen". Siinä vaiheessa napsahti ja sanoin että kiitos, mä lähden sivariin. Enpä ole päätöstä katunut, mitään varsinaista hyötyä en tuosta saanut, mutta eipä tarttenut ottaa riskejä. Joskus ensimmäisiä työpaikkoja hakiessa katsottiin kieroon, kun asepalveluksesta kysyessä asia paljastui, mutta nykyinen työnantaja ei ole koskaan kysynyt aiheesta. Eikä tästä ole kuin vuosi, kun kokeilin vuorotyötä ja lopetin sen 2kk jälkeen järkyttävien uniongelmien takia, jotka olivat laukaista pitkästä aikaa sairauden oireita takaisin.. Alkoi jo keskittymiskyky ja reaktionopeudet olla perunan tasolla. Tuon sairauden kanssa kohtauksia voi laukaista jännitys, stressi, väsymys tai muut äkilliset ärsykkeet, joten halusin todellakin pysyä kaukana aseista..
Ei kaikki sivarit ole hippejä, laiskoja, sotaveteraaneja halveksuvia tai muuten vaan vääräaatteisia, meidän joukossa voi olla sellaisia jotka ajattelee suuremmalla näkökulmalla omaa ja muiden parasta..
Ei tietenkään, mutta kukaan ei käsittääkseni näin ole väittänytkään. On minullakin moni kaveri käynyt intissä kääntymässä ja todennut syystä tai toisesta, ettei se ole heidän hommasta. Yksi kaveri ei lähtenyt edes kokeilemaan inttiä vaan sanoi suoraan, ettei hän siedä auktoriteettista asennetta ja näin ollen hän valitsi sivarin. Toinen kyseenalaisti touhun järkevydeen herätessään märästä makuupussista räntäsateessa kesken sissileirin. Lähti sivariin, pääsi sivaripaikan avulla kouluun ja tekee tällä hetkellä uraa ylipalomiehenä. Jos terveys ei kestä intissä niin omalla hengellään ei kannata lähteä leikkimään. Tuskin itsekään olisin käynyt inttiä jos terveys ei olisi sitä mahdollistanut. Siitä huolimatta näen intillä monia positiivisia puolia, joita sivari ei käsittääkseni tarjoa.
+ Paljon pakollista liikuntaa. Hyväkuntoisten kunto säilyy tai huonossa tapauksessa jopa heikkenee, mutta suurimmalla osalla se nimenomaan paranee.
+ Sosiaalisuus. Intissä on lähes pakko olla sosiaalinen, ainakin oman ryhmän kanssa. Sosiaalisten tilanteiden pelko todennäköisesti paranee ainakin osittain.
+ Toimiminen paineen alla. Ainakin osa (lähes jokainen) joutuu tekemään jossain vaiheessa nopeita päätöksiä paineen alla. Hyötyä mm. työelämän johtamistehtävissä.
+ Toimiminen osana ryhmää. Jokainen pääsee johtamaan ryhmää ja olemaan itse johdettavana. Oppii tuntemaan sen, mitä hyvältä johtajalta vaaditaan.
+ Oppii tuntemaan omat rajat. Ihminen puskee itseään harvoin äärirajoille (totaalinen väsymys, kalorivaje) jolloin oppii tuntemaan itsensä. Opin paljon myös itsestäni noissa rankimmissa harjoituksissa.
+ Perustaidot. Jokainen ei todellakaan osaa sytyttää nuotiota tai käyttää puukkoa ennen inttiä. Näitä ei välttämättä tavallisessa arkielämässä tarvitse, mutta tuskin niistä on haittaakaan.
+ Mahdollisuus suorittaa esim BECE-kortti ja siihen ammattipätevyys. Osa suoritti myös VAK/ADR-koulutuksen ja näin ollen sai siirrettyä ne siviiliin.
+ AUK/RUK mahdollistaa 3op hyväksilukemisen vapaastivalinnaisiin opintoihin AMK:ssa. En tosin tiedä, että saako siviilipalveluksesta saman määrän hyväksilukuja.
+ Elämykset. Ainakin itsellä ne kaikista paskimmat leirit on aika kullannut ja nyt niitä muistelee lämmöllä, vaikka silloin vitutti.
Onttolan Rajajääkärikomppaniassa tuli käväistyä puoli vuotta 2005 vuoden alussa. Maineeltaan paikka oli sellainen että sinne päästään, ei jouduta, pitää olla todella hyvä kunto ja polla kunnossa jne. Itseäni en pitänyt mitenkään hyväkuntoisena, olihan sitä tosin reilu puol vuotta tullu töissä kannettua räjähdyainetta pitkin kallioita. Ei tuo intti sitten loppujen lopuks niin kummoinen suoritus ollu, ilmeisesti meno muuttunut kevyemmäksi vuosien varrella. Oli siellä kyllä hetkiä että esim marssin aikana tuntui nukahtavan ja osasta matkaa ei mitään muista. Vartiossa seistessä kylmää, väsyttää, näkee harhoja ja muuta perussettiä. Helppo noita on kyllä jälkeenpäin muistella, osaa ei välttämättä haluais kokea uudelleen mutta kyllä tuolta sellaisia unohtumattomia kokemuksia sai ettei pois vaihtaisi
II / 00 - 365pv
Ensin Haminaan peruskoulutuskaudelle, sitten Vekaralle jalkaväen AUK:uun ja sitten takaisin haminaan RUK:n koulutusosastoon.
Sodan ajan sijoituksena passissa lukee RUK. Mitä sitten ikinä tarkoittaakaan mahdollisen kriisin sattuessa...
Kyllä armeija antaa paljon tarvittavia taitoja ja kokemusta kunhan siihen vain asennoituu oikein.
Itselläni kuntoluokka kohosi kyllä monta steppiä tuon vuoden aikana. Nyttemmin reservissä hieman laskenut ja kiloja kertynyt, mutta eräänlainen kiinnostus liikuntaan kyllä "sotavuodesta" jäi.
Mielestäni parempi kaikkien kannalta on se, että armeijaan menevät vain ne jotka sinne oikeasti haluavat. Ilmeisesti nykypäivänä keskeytysprosentti on noussut todella korkeaksi verrattuna siihen mitä se oli 15 vuotta sitten. Meiltä muistan 2-3 kaveria jotka jättivät homman kesken.
Kukin tekee mitä tykkää.
Athena, Yihi, Kanger, Aspire, Smok, Joyetech, Eleaf, ProVape, UD, House of Liquid, ePipemods, John Smith's.
Kuljetuslentolaivueen esikuntakomppania 6/75-2/76. Täyttä helvettiä, työpalveluskautena laittoivat tekemään siviilihommia, eli jakamaan varuskunnan postin päivärahalla. Siviilissä sain kuukausipalkan.
1996 kertausharjoituksen jälkeen ylennys ylilentosotamieheksi.
Ei mitään hyviä muistoja.
.....tai sitten ei.®
2009 Menin a-miehenä Kajaaniin ja ensimmäisessä lääkärintarkastuksessa kerrottiin että tämä oli tässä. Ylipaino hypermobiliteetilla varustettuna ja armeija ei ota riskiä loukkaantumisestani, kutsunnoissa kerrottiin ettei mitään haittaa. No ei kai siinä mitä nyt hylkäsin vakkari työpaikan joka täytettiin sitten sinä aikana kun pari viikkoa lomailin ennen lähtöä. Mutta pääsimpäs sentään keskustelemaan psykologin kanssa parisen tuntia, kuulemma mua on hakattu lapsena kun olen ylipainoinen...
Tuo kertaaminen.... Kaveri olisi taannoin joutunut talvella kertaamaan Lappiin ampumaleirille. Ajamaan kauhakuormaajaa. Sattumoisin tekee sitä siviilityönään oikein rahasta. Ei sitten kiireisempään työaikaan lähtenyt.
Palvelusajasta jäi sen verran mieleen,että rajoja etsittiin ja mikään ei tee niin rauhanmiestä kuin ilman unta painaa vuorokausi sotalla märässä metsässä. Itsellä tosin kunto laski palvelusajan loppua kohden 3200m meni coopperissa alkutesteissä,mutta loppuaika meni sitten puolilla valoilla. Kertaamisessa aselajikin vaihtui ja viittäkymppiä lähestyessä ihan sisätöissä sai olla.
Sietokykyä siellä sai ainakin. Paljon oli tuvassa sellasia janttereita ettei niiden kanssa varmasti siviilissä olisi tullut tekemisiin. Armeijassa oli pakko ja ihan hyvin se meni. Sietokyvyllä tarkoitan sitä että vaikka teot/etenkin leirien aikana tekemättä jättämiset sai kyllä sapen kiehumaan mutta räjähtää ei auttanut.
Nyt ollaan kyl jännän äärellä! Millä tapaa tutut pilvet? En kuvasta nyt tunnista, eli saiskos vähän speksejä kuin läheltä pääsit pilviä seuraamaan?Kato saatana! Tuttu mies, tai siis tutut pilvet!
Ovien toiselta puolelta. SLUKissa satuin olemaan ja pari viikkoo teiän hommia tein enneku teidät sinne päästettiinNyt ollaan kyl jännän äärellä! Millä tapaa tutut pilvet? En kuvasta nyt tunnista, eli saiskos vähän speksejä kuin läheltä pääsit pilviä seuraamaan?
Vai sillä laillaOvien toiselta puolelta. SLUKissa satuin olemaan ja pari viikkoo teiän hommia tein enneku teidät sinne päästettiin
Heleppo varmistaa ku viereisessä yksikössä koulutetaan palomiehiäVai sillä laillaTäytyy kyl todeta et maailma on aika pieni näköjään..
Kyllä. Yks kerta oli hienoo ko oli KriHakin punttiluti pihal ovien vieres tupakilla ja ihmetteli et palaaks toi meiän tupakkikoppi. Sit vänskä sano sil et "siel on Lindroos vaa piippus kans"Heleppo varmistaa ku viereisessä yksikössä koulutetaan palomiehiä
Yleinen keskustelu
Kirjoitusoikeudet
Lainaa
