Mulla oli niin nuuka mies, et heti kun tuli kihlasormukset tarjoukseen 2 yhden hinnalla niin mentiin kihloihin Onneks vihkisormukseen sitten vähän enemmän panosti
Mulla oli niin nuuka mies, et heti kun tuli kihlasormukset tarjoukseen 2 yhden hinnalla niin mentiin kihloihin Onneks vihkisormukseen sitten vähän enemmän panosti
Oho! No vihkisormukseen se panostaa kuuluukin koska kihlasormus on vain välivaihe.
Hei, ollaan samiksii Niin, mikähän siinä on kun pitää väen vängällä naimisiin änkeä ja lapsiakin vääntää, sitten hirveä väninä ja käninä kun tulee ero. Sehän nyt on jo tilastollisestikin selvää, että jossain vaiheessa se kumminkin tulee... Näin naisnäkökulmasta ei muutenkaan kannata, sillä avioliitto lyhentää naisen elinikää...
Näinpä, eroominen vaan tehdään mahdollisimman hankalaks. Ja nyt kuulostan ehkä sitoutumiskammoiselta mutta ei, kyllä mä ihan toivon että löytäis kumppanin jonka kanssa voi olla loppuelämänsä. Tai ainakin ison siivun siitä. Lapsia jos hankkii niin naimisista olosta on kai jotain etuja, en vaan muista mitä tai että onko se vanhentunutta tietoa ja lait muuttunu. Mä oon kanssa kuullut tosta että avioliitto lyhentää naisen elinikää.
Ja tuohon on mun aiempaan sormusavautumiseen palaten niin taitaa olla niin että naiset haluaa miehiä useammin naimisiin asti, miehet taas usein on ekana pukemassa sitä kahletta sormeen kun raasut luulevat että nainen on sen jälkeen uskollisempi, ihan kun ilman sormusta ei vois olla.
Joo tää menee nyt ihan off topiciksi eli ei ole sähkösavukkeen kanssa mitään tekemistä, eli saa siirtää jos ärsyttää...
Millainen arvon kanssasisarilla on miesmaku? Tarkoitan siis luonnetta, en niinkään ulkonäköä. Omat toiveeni kumppanin suhteen ovat varsin "vaatimattomat":
a) saa mut nauramaan
b) kuuntelee hyvää musaa, eli indietä ja klassista rockia, heviräimettä en jaksa kotona kuunnella sitten millään
c) tuntee historiaa, kirjallisuutta ja popkulttuuria sekä osaa keskustella näistä. Eli mielellään vähän korkeammin koulutettu kun amis.
d) ei mikään rasvanäppinen autonrassaaja!
Oma puoliskoni täyttää nämä toiveeni ihan tismalleen, aivan ihana hipsterinvenkula se on. Jostain syystä vietän myös runsaasti aikaa homojen kanssa, kun ainakin veljeni ja kämppikseni sattuvat sellaisia olemaan. Ja homohan on tunnetusti heteronaisen paras liittolainen! Onkohan täällä höyryttelijöissä paljon homoseksuaaleja (muita kuin kaappi-)..?
Tässä ketjussa saa keskustella ihan vapaasti kaikesta maan ja taivaan välillä.
Hmm, se on hirveän vaikeeta mennä mitään tiettyjä ehdottomia kriteerejä asettamaan koska kyse on siitä jostain jota joko on tai ei ole, eikä sitä voi selittää. Oon monta kertaa kiinnostunut miehistä, jonka kaltaisia olisin aikaisemmin pitänyt hyvin epätodennäköisinä valintoina, mutta kun kipinä.
Mutta onhan sitä jotain
1. Saa mut nauramaan, se on oikeesti tärkeetä koska jos ei huumorintaju kohtaa niin tuskin kohtaa mikään muukaan
2. Sen kanssa pystyy puhumaan, vaikka tuntikausia. Vapautuneesti eikä tarvi väkisin keksiä aiheita. Ja mistä tahansa pelkäämättä että toinen pitää idioottina tai ei ymmärrä.
3. Pystyy myös olemaan hiljaa eikä se ole vaivautunutta.
Musiikkimaku on se ja sama, kunhan ei nyt mikään tosi intohimoinen sukkahousuhevin 24/7 huudattaja ole joka ei suostu käyttämään kuulokkeita. Bensaisilla lenkkareilla ei ole väliä koska mulla itsellä on hevonpaskaiset saappaat. Ja autot on mun mielestä kiinnostavia kapistuksia, tiedän niistä itsekkin jotain pikkujuttuja. Itse asiassa mieluummin sellainen, mulla ei huumorintaju riitä kovin pitkälle jos mies tosissaan maistelee pikkurilli pystyssä jotain viinejä, sen pitää olla niin päin että äijä on mun prinsessatouhuista.
On täällä ainakin yksi homo mutta sitä ei ole aikoihin näkynyt.
Täälläkin lapseton ja naimaton.
Aina ajattelin, etten ikinä, koskaan halua lapsia. Sitten löysin elämäni miehen ja olisin halunnutkin, mutta kohtalo päätti toisin, eli ihan oikein päättikin, sillä en ole yhtään äitityyppiä. En ole koskaan ole innostunut vauvoista; eivät ole saaneet minua lässyttämään imelästi toisin kuin koiranpennut.
Miehekkeen kanssa ollaan oltu yksissä jo yli 10 vuotta, mutta naimisiin tuskin koskaan mennään, miksi pitäisi?
Kaippa nykyään yleisin syy mennä naimisiin on tarve viettää päivä prinsessana, kai se on hienoa suunnitella sitä "elämänsä tärkeintä" päivää vuosi ja pettyä ja vuodattaa raivonkyyneleitä sitten kun kaikki ei mennykkään täydellisesti käsikirjoituksen mukaan.
Tuohon lapsettomuusasiaan vielä: yleisin perustelu lasten hankkimiselle (ja sitä kautta ehkä sitten myös naimisiinmenolle) on se, että kukas sua sitten vanhana käy katsomassa, jos et hanki?! No kun ei ne lapset edes käy!!! Töiden puitteissa kysyin ikäihmisiltä, että mikä heidät tekee onnellisiksi; YKSIKÄÄN ei maininnut lapsia tai lapsenlapsia. Et sill' viisiin.
Mulle ei sovi jos mies tekee niin, koska vois tulla jotain alemmuudentunteita kun istun tyyliin cokistölkki kädessä vieressä. Sellasen miehen kanssa on myös riski että se on "illallinen kynttilänvalossa" tyyppiä valkoisine pöytäliinoineen, saattais nimittäin loukkaantua koska mä alkaisin varmaan nauraa. Kukkia ja suklaata joskus, siinä on riittävä annos ällöromantiikkaa.
Kyllä se intohimo e-nesteisiin sieltä tulee. Mulla pääsemässä nyt kunnolla vauhtiin kun tutustuin dripperien ihmeelliseen maailmaan.
Maku- ja hajuaisti on kyllä terävöityneet huomattavasti, varsinkin hajuaisti. Kuntokin koheni vaikken tehny mitään muutosta liikuntatottumuksiin, enää ei tallihommissa tai kovemmassakaan estetreenissä hengästy sillä tavalla kun ennen. Tuntuu että venytellessäkin joustaa ja venyy enemmän, johtuu varmaan siitä että veri kiertää paremmin ja happirikkaampana lihaksiin.
Jep, ootko itsekkin? Hevospitäjällä viittaat varmaan Ypäjään, en ole.
Aa, mä heppailen Pirkanmaan ja Satakunnan alueella.
Miehen pitää saada mut hyvälle tuulelle, ihan joka päivä. Miehen pitää antaa mun olla oma itseni ja hyväksyä mut sellaisena kun oon. Ulkonäöllä, koolla ja iällä ei oikeestaan oo väliä, kunhan luonteet natsaa yhteen (nuori, komee, lihaksikas univormu/raksamies uuhhhh :P )
Miehen ei saa missään nimessä olla luonteeltaan samanlainen ku mä! Mä en jaksais päivääkään kattella itteni tyyppistä ihmistä!
On muuten ollut mielenkiintoinen kurkistus niin kovin miehiseen maailmaan tämä foorumi. Paljon on asioita, joille saa silmiään pyöritellä ja naureskella Ja entistä vahvemmin olen kyllä sitä mieltä, etten yhtäkään körmyniskaa elämääni ottais (tarkoitan siis juuri niitä amis-autonrassaajia), yksin on hyvä ja kaveripiiri on laaja.