Ärsyttää!! Mua harmittaa!! (Rage-thread)

[Tapo]

Eipähän auton tuunauksessa mitään järkeä ole, varsinkaan rahallisesti. Autoon jos sijoittaa 2000e remonttiin, siitä ei voi laittaa euroakaan myyntihintaan. Jos saman summan sijoittaa tuunaukseen, saa sen vähentää auton jälleenmyyntihinnasta O0

[defuncta]

Kylläpä vituttaa.

Vuosi sitten vielä näytti valoisalta. Kaksi vuotta sitten näytti vieläkin valoisammalta. Mutta niin se vaan ehtoo pimenee iltaa myöten, ja näin kävi myös mulle. Laman ja työttömyyden jälkeen kouluttauduin uusiksi, ja sain töitä. Hetkellisesti, mutta sen verran että sai ihan mukavasti paiskia hommia, reissutöitä vielä kaiken kukkuraksi niin rahallisestikin kannattavaa. Sitten loppui reissuhommat ja vaihtuivat tehdashallissa temuamiseen, ja kovat oli puheet että eläkeikään saakka näitä paiskotaan. Urakkaa tehtiin ja viikonloput vietettiin asennustöitä tehden. Joululahjaksi kuitenkin tuli monoa, kun Euroopan tilanne kiristyi ja menekki romahti, ja uusista kavereista oli ensimmäisenä luovuttava. Teknologiateollisuuden työtilanne kuitenkin on niin murskaavan huono alalle uudelleenkouluttautuneelle, ettei kilpailussa pärjää kokeneemmille asentajille. Siispä peukalonpyörittelyn jälkeen otin ihan sattumanvaraista (paska)työtä vastaan, mutta pätkäduunia ilman mitään toivoakaan jatkuvuudesta. Ne pienetkin pätkät hommia loppui syystalvesta, ja tässä sitä sitten ollaan. Hain uudelleenkoulutukseen, mutta en päässyt edes haastatteluun. Istun siis tätä kirjoittamassa työttömänä ja vailla mahdollisuutta uudelleenkouluttautua. Risainen työhistoriani entisestään hankaloittaa töiden saamista, ja joka hetki kun olen vailla töitä, se risoittaa sitä historiaa enempi. Aika paradoksi, eikö? Työnantajat kun ovat entistä varovaisempia nykyään niin ei saa edes mahdollisuutta, vaikka jokainen työtodistus huutaa työntekijän erinomaisuutta. Mutta minkäs teet, kun töitä ei kertakaikkiaan riitä, ja vuokrafirmat riistävät ihmistä.

Noin vuosi sitten minulla diagnosoitiin erittäin vittumainen (vaikkei suoranaisesti fataali, ja ei, ei ole nuppisairaus) sairaus, joka vaatii 10pv välein lääkehoitoa. En kuole siihen eikä se vaikuta muuten mitenkään elämääni kunhan lääkkeen otan, mutta on sitä ennenkin ihmisiä kravattikiikkuun päätynyt eritoten väärällä diagnoosilla tästä "sairaudesta". Lääkehoito on vielä toistaiseksi kohtuullisen halpa, mutta enenemissä määrin kallistumassa (kiitos mukavan lääketeollisuuden) aivan helvetin kalliiksi.

Vaimolle ja minulle syntyi tytär 10.12.12. Väsymys koliikkilapsen kanssa on melkoista (tosi lievästi ilmaistuna), ja maitoallergia kurittaa jo muutenkin ohutta lompakkoa. En kuitenkaan tästä sen suuremmin valita, sillä tytär on kuitenkin muuten terve ja iloinen, eikä häneltä ainakaan puutu mitään vaikka isi ja äitee joutuvatkin omistaan luopumaan. Mutta kuten kaikki perheelliset isät/äidit, ymmärrätte varmaan kun sanon että "huh, että vätystää silloin tällöin".

Vituttaa, kun gixxxerin hybridin toimitukset myöhästyivät. Myin käytännössä koko arsenaalini että pystyin mitenkään tätä rahoittamaan, ja vaikka kyseessä on vain pieni viivästys ja tulossa entistä parempi hybridi, niin ymmärtänee varmaan itse tekijäkin että tällainen kenkuttaa. Ei se boge maistu miltään muulta kuin paskalta vaikka sitä Provarilla lämmitänkin. Mutta kuten sanottua, hyvää kannattaa odottaa.

Vituttaa, kun budjetti heitti häränpyllyä äkillisen autoremontin vuoksi. Tämä on vanha uutinen, mutta vituttaa se siitä huolimatta vieläkin. Vituttaa, että Arizonalta myytiin loppunutta tuotetta ja ilmoitettiin, että olematon tuote oli postitettukin oikein, mutta unohdettiin ilmoittaa (mutta riitti silti yksi kappale minun jälkeeni tilanneelle?) että ne sitten olikin loppuneet. Rahat laitettiin vasta tänään perjantaina takaisinmaksuun, vaikka maanantaina reklamoin. Pieni summa, mutta tässä kurimuksessa sillä olisin saanut Puffilta takuuvarmasti Dream-aton iltojen ratoksi.

Mutta ei nyt huonoa ilman hyvääkin; kaimalle sinne Puffille taas kiitoksia, oli kiva kun perjantaiksi sai vähän videon tekemistä varten räplättävää. Kuinka säälittävää se onkaan, niin tuollainenkin piristää muuten melko harmaata arkea, kun pääsee rakkaan harrastuksen parissa temuamaan edes hetkeksi.

Ai perhana, tänäänhän on perjantai? Minä korkkaan tuosta jääkylmän kolan (en pahemmin alkoholia juo), ja toivotan rattoisaa viikonloppua kaikille.

Nih, saakeli.

[True Puffin]

Rehellisesti sanottuna tuli paha mieli kun omat vastoinkäymiset nykyään on niin pieniä ja silti niistä osaa valittaa aika ajoin...on saanut pitää terveytensä, työnsä ja lapsella ei ole todettu mitään sairauksia. Olen ottanut sen asenteen nykyään, että kaikki materiaalinen voidaan multa ottaa pois, mutta perheen kanssa tässä silti jatketaan...eikä sitä pysty riistämään multa pois karhukirjeet, eikä verottaja. Funkkis, ilman et menee täysin sananhelinäksi niin perhe on se juttu...kaikki muu on vain kuorrutetta päällä. Voimia Teille kaikille sinne!

[defuncta]

Rehellisesti sanottuna tuli paha mieli kun omat vastoinkäymiset nykyään on niin pieniä ja silti niistä osaa valittaa aika ajoin...on saanut pitää terveytensä, työnsä ja lapsella ei ole todettu mitään sairauksia. Olen ottanut sen asenteen nykyään, että kaikki materiaalinen voidaan multa ottaa pois, mutta perheen kanssa tässä silti jatketaan...eikä sitä pysty riistämään multa pois karhukirjeet, eikä verottaja. Funkkis, ilman et menee täysin sananhelinäksi niin perhe on se juttu...kaikki muu on vain kuorrutetta päällä. Voimia Teille kaikille sinne!

Kiitoksia, kyllä tuo asenne on ja pitää itselläkin, vaikka välistä tuntuu kyllä siltä että mitäs perkelettä. Tytär vielä kun on niin pieni että se äiti on Se Juttu, ja käytännössä vain karjuu minulle, niin ajoittain pikkasen kiristelee hermoja. Olisi pitänyt tuon vuodatuksen loppuun mainita, että onneksi mulla on rakastava vaimo ja muuten terve tytär, niin sen verran autuutta suotu karvanaamalle

[khaimera]

Kylläpä vituttaa.

Vuosi sitten vielä näytti valoisalta. Kaksi vuotta sitten näytti vieläkin valoisammalta. Mutta niin se vaan ehtoo pimenee iltaa myöten, ja näin kävi myös mulle. Laman ja työttömyyden jälkeen kouluttauduin uusiksi, ja sain töitä. Hetkellisesti, mutta sen verran että sai ihan mukavasti paiskia hommia, reissutöitä vielä kaiken kukkuraksi niin rahallisestikin kannattavaa. Sitten loppui reissuhommat ja vaihtuivat tehdashallissa temuamiseen, ja kovat oli puheet että eläkeikään saakka näitä paiskotaan. Urakkaa tehtiin ja viikonloput vietettiin asennustöitä tehden. Joululahjaksi kuitenkin tuli monoa, kun Euroopan tilanne kiristyi ja menekki romahti, ja uusista kavereista oli ensimmäisenä luovuttava. Teknologiateollisuuden työtilanne kuitenkin on niin murskaavan huono alalle uudelleenkouluttautuneelle, ettei kilpailussa pärjää kokeneemmille asentajille. Siispä peukalonpyörittelyn jälkeen otin ihan sattumanvaraista (paska)työtä vastaan, mutta pätkäduunia ilman mitään toivoakaan jatkuvuudesta. Ne pienetkin pätkät hommia loppui syystalvesta, ja tässä sitä sitten ollaan. Hain uudelleenkoulutukseen, mutta en päässyt edes haastatteluun. Istun siis tätä kirjoittamassa työttömänä ja vailla mahdollisuutta uudelleenkouluttautua. Risainen työhistoriani entisestään hankaloittaa töiden saamista, ja joka hetki kun olen vailla töitä, se risoittaa sitä historiaa enempi. Aika paradoksi, eikö? Työnantajat kun ovat entistä varovaisempia nykyään niin ei saa edes mahdollisuutta, vaikka jokainen työtodistus huutaa työntekijän erinomaisuutta. Mutta minkäs teet, kun töitä ei kertakaikkiaan riitä, ja vuokrafirmat riistävät ihmistä.

Noin vuosi sitten minulla diagnosoitiin erittäin vittumainen (vaikkei suoranaisesti fataali, ja ei, ei ole nuppisairaus) sairaus, joka vaatii 10pv välein lääkehoitoa. En kuole siihen eikä se vaikuta muuten mitenkään elämääni kunhan lääkkeen otan, mutta on sitä ennenkin ihmisiä kravattikiikkuun päätynyt eritoten väärällä diagnoosilla tästä "sairaudesta". Lääkehoito on vielä toistaiseksi kohtuullisen halpa, mutta enenemissä määrin kallistumassa (kiitos mukavan lääketeollisuuden) aivan helvetin kalliiksi.

Vaimolle ja minulle syntyi tytär 10.12.12. Väsymys koliikkilapsen kanssa on melkoista (tosi lievästi ilmaistuna), ja maitoallergia kurittaa jo muutenkin ohutta lompakkoa. En kuitenkaan tästä sen suuremmin valita, sillä tytär on kuitenkin muuten terve ja iloinen, eikä häneltä ainakaan puutu mitään vaikka isi ja äitee joutuvatkin omistaan luopumaan. Mutta kuten kaikki perheelliset isät/äidit, ymmärrätte varmaan kun sanon että "huh, että vätystää silloin tällöin".

Vituttaa, kun gixxxerin hybridin toimitukset myöhästyivät. Myin käytännössä koko arsenaalini että pystyin mitenkään tätä rahoittamaan, ja vaikka kyseessä on vain pieni viivästys ja tulossa entistä parempi hybridi, niin ymmärtänee varmaan itse tekijäkin että tällainen kenkuttaa. Ei se boge maistu miltään muulta kuin paskalta vaikka sitä Provarilla lämmitänkin. Mutta kuten sanottua, hyvää kannattaa odottaa.

Vituttaa, kun budjetti heitti häränpyllyä äkillisen autoremontin vuoksi. Tämä on vanha uutinen, mutta vituttaa se siitä huolimatta vieläkin. Vituttaa, että Arizonalta myytiin loppunutta tuotetta ja ilmoitettiin, että olematon tuote oli postitettukin oikein, mutta unohdettiin ilmoittaa (mutta riitti silti yksi kappale minun jälkeeni tilanneelle?) että ne sitten olikin loppuneet. Rahat laitettiin vasta tänään perjantaina takaisinmaksuun, vaikka maanantaina reklamoin. Pieni summa, mutta tässä kurimuksessa sillä olisin saanut Puffilta takuuvarmasti Dream-aton iltojen ratoksi.

Mutta ei nyt huonoa ilman hyvääkin; kaimalle sinne Puffille taas kiitoksia, oli kiva kun perjantaiksi sai vähän videon tekemistä varten räplättävää. Kuinka säälittävää se onkaan, niin tuollainenkin piristää muuten melko harmaata arkea, kun pääsee rakkaan harrastuksen parissa temuamaan edes hetkeksi.

Ai perhana, tänäänhän on perjantai? Minä korkkaan tuosta jääkylmän kolan (en pahemmin alkoholia juo), ja toivotan rattoisaa viikonloppua kaikille.

Nih, saakeli.

ei voi muuta sanoa ku että koeta kestää, toivottavasti kaikki kääntyy parhain päin.

työtilanteeseen sanotaan sen verran että ite asun täällä kylmässä pohjolassa ja täällä oli oikeastaan itellä kaksi vaihtoehtoa - joko alan narkkaamaan ja nauttimaan sossun kuukausipalkasta tai sitten keksin jotain ihmeen kaupalla. valitsin ihmeen ja kolmas luettu ammatti tuotti tulosta ja sain vakipaikan toki paskalla palkalla mutta saan sillä palkalla ostettua 4 vuotiaalle prinsessalleni ja vaimolle leipää pöytään (on kyse kaupanalan töistä) sit ku näytti että onni vihdoin kääntyy parempaan niin tuli lottovoitto ja rouvakin pääsi vakkariksi samaan paikkaan.

jaksamisia koko perheelle!

[khaimera]

Kiitoksia, kyllä tuo asenne on ja pitää itselläkin, vaikka välistä tuntuu kyllä siltä että mitäs perkelettä. Tytär vielä kun on niin pieni että se äiti on Se Juttu, ja käytännössä vain karjuu minulle, niin ajoittain pikkasen kiristelee hermoja. Olisi pitänyt tuon vuodatuksen loppuun mainita, että onneksi mulla on rakastava vaimo ja muuten terve tytär, niin sen verran autuutta suotu karvanaamalle

loppujen lopuksi niistä kuoriutuu iskän tyttöjä

[Maki]

loppujen lopuksi niistä kuoriutuu iskän tyttöjä

Nimenomaan.. täällä on myös 4v tyttö ja ainut mukelo

[Dolbsii]

Nimenomaan.. täällä on myös 4v tyttö ja ainut mukelo

Sais edes sen yhden :'(

[laonovi]

Kylläpä vituttaa.

Vuosi sitten vielä näytti valoisalta. Kaksi vuotta sitten näytti vieläkin valoisammalta. Mutta niin se vaan ehtoo pimenee iltaa myöten, ja näin kävi myös mulle. Laman ja työttömyyden jälkeen kouluttauduin uusiksi, ja sain töitä. Hetkellisesti, mutta sen verran että sai ihan mukavasti paiskia hommia, reissutöitä vielä kaiken kukkuraksi niin rahallisestikin kannattavaa. Sitten loppui reissuhommat ja vaihtuivat tehdashallissa temuamiseen, ja kovat oli puheet että eläkeikään saakka näitä paiskotaan. Urakkaa tehtiin ja viikonloput vietettiin asennustöitä tehden. Joululahjaksi kuitenkin tuli monoa, kun Euroopan tilanne kiristyi ja menekki romahti, ja uusista kavereista oli ensimmäisenä luovuttava. Teknologiateollisuuden työtilanne kuitenkin on niin murskaavan huono alalle uudelleenkouluttautuneelle, ettei kilpailussa pärjää kokeneemmille asentajille. Siispä peukalonpyörittelyn jälkeen otin ihan sattumanvaraista (paska)työtä vastaan, mutta pätkäduunia ilman mitään toivoakaan jatkuvuudesta. Ne pienetkin pätkät hommia loppui syystalvesta, ja tässä sitä sitten ollaan. Hain uudelleenkoulutukseen, mutta en päässyt edes haastatteluun. Istun siis tätä kirjoittamassa työttömänä ja vailla mahdollisuutta uudelleenkouluttautua. Risainen työhistoriani entisestään hankaloittaa töiden saamista, ja joka hetki kun olen vailla töitä, se risoittaa sitä historiaa enempi. Aika paradoksi, eikö? Työnantajat kun ovat entistä varovaisempia nykyään niin ei saa edes mahdollisuutta, vaikka jokainen työtodistus huutaa työntekijän erinomaisuutta. Mutta minkäs teet, kun töitä ei kertakaikkiaan riitä, ja vuokrafirmat riistävät ihmistä.

Noin vuosi sitten minulla diagnosoitiin erittäin vittumainen (vaikkei suoranaisesti fataali, ja ei, ei ole nuppisairaus) sairaus, joka vaatii 10pv välein lääkehoitoa. En kuole siihen eikä se vaikuta muuten mitenkään elämääni kunhan lääkkeen otan, mutta on sitä ennenkin ihmisiä kravattikiikkuun päätynyt eritoten väärällä diagnoosilla tästä "sairaudesta". Lääkehoito on vielä toistaiseksi kohtuullisen halpa, mutta enenemissä määrin kallistumassa (kiitos mukavan lääketeollisuuden) aivan helvetin kalliiksi.

Vaimolle ja minulle syntyi tytär 10.12.12. Väsymys koliikkilapsen kanssa on melkoista (tosi lievästi ilmaistuna), ja maitoallergia kurittaa jo muutenkin ohutta lompakkoa. En kuitenkaan tästä sen suuremmin valita, sillä tytär on kuitenkin muuten terve ja iloinen, eikä häneltä ainakaan puutu mitään vaikka isi ja äitee joutuvatkin omistaan luopumaan. Mutta kuten kaikki perheelliset isät/äidit, ymmärrätte varmaan kun sanon että "huh, että vätystää silloin tällöin".

Vituttaa, kun gixxxerin hybridin toimitukset myöhästyivät. Myin käytännössä koko arsenaalini että pystyin mitenkään tätä rahoittamaan, ja vaikka kyseessä on vain pieni viivästys ja tulossa entistä parempi hybridi, niin ymmärtänee varmaan itse tekijäkin että tällainen kenkuttaa. Ei se boge maistu miltään muulta kuin paskalta vaikka sitä Provarilla lämmitänkin. Mutta kuten sanottua, hyvää kannattaa odottaa.

Vituttaa, kun budjetti heitti häränpyllyä äkillisen autoremontin vuoksi. Tämä on vanha uutinen, mutta vituttaa se siitä huolimatta vieläkin. Vituttaa, että Arizonalta myytiin loppunutta tuotetta ja ilmoitettiin, että olematon tuote oli postitettukin oikein, mutta unohdettiin ilmoittaa (mutta riitti silti yksi kappale minun jälkeeni tilanneelle?) että ne sitten olikin loppuneet. Rahat laitettiin vasta tänään perjantaina takaisinmaksuun, vaikka maanantaina reklamoin. Pieni summa, mutta tässä kurimuksessa sillä olisin saanut Puffilta takuuvarmasti Dream-aton iltojen ratoksi.

Mutta ei nyt huonoa ilman hyvääkin; kaimalle sinne Puffille taas kiitoksia, oli kiva kun perjantaiksi sai vähän videon tekemistä varten räplättävää. Kuinka säälittävää se onkaan, niin tuollainenkin piristää muuten melko harmaata arkea, kun pääsee rakkaan harrastuksen parissa temuamaan edes hetkeksi.

Ai perhana, tänäänhän on perjantai? Minä korkkaan tuosta jääkylmän kolan (en pahemmin alkoholia juo), ja toivotan rattoisaa viikonloppua kaikille.

Nih, saakeli.

Ei voi muuta sanoa kuin että tiedän tunteen. Jos jotain positiivista voisi sanoa, niin yritä ottaa nyt se ilo vaimosta ja lapsesta. Koskaan ei tiedä mitä tulevaisuudessa tapahtuu. Itse menetin oman poikani eikä sitä surua ole raha koskaan auttanut. Keep on! Wish you the very best of luck!

[fmatic]

Kylläpä vituttaa. Vuosi sitten vielä näytti valoisalta...

Auts! Sanaton. Tähän voi vaan toivottaa paljon voimia ja toivoa, että jossain välissä elämä taas hymyilee. Kaksosten isänä jotka molemmat kärsi koliikista jotenkin osaan samaistua fiiliksiin. Kyllä se rassaa tolkuttomasti. Rivien välistä kuitenkin huomaa positiivisen asenteen. Rispektiä siitä!

[Troll from behind]

Ei voi muuta sanoa kuin että tiedän tunteen. Jos jotain positiivista voisi sanoa, niin yritä ottaa nyt se ilo vaimosta ja lapsesta. Koskaan ei tiedä mitä tulevaisuudessa tapahtuu. Itse menetin oman poikani eikä sitä surua ole raha koskaan auttanut. Keep on! Wish you the very best of luck!

Ai stana, toi pistää hiljaiseksi.
Niin kauan, kuin on elämää on aina edes se pieni toivonpilkahdus, mutta kun arkun päälle on heitetty ruusu ja mullat ei jää jäljelle mitään.
Se oli siinä, kaikki haaveet ja toiveet, iäksi maan poveen kätketty.

[jasso]

Huh huh Karuja juttuja... Pistää kyllä hiljaseksi :-[ Itellä ns. kaikki hyvin mut vanha äitee lähtee sunnuntaina Ouluun ja maanantaina leikataan, vaarallinen leikkaus eivätkä voineet kokkolassa leikata ja mahkut selvitä on 50/50 :-\
Karmivaa lukea oman lapsen poismenosta, itse menetin 6 vuotta sitten veljeni ja isäni samana päivänä 3 vuotta sitten, toivottavasti en menetä äitiäni tulevana maaliskuuna :'(

[laonovi]

Kiitos Troll ja Jasso, teillä on sydäntä. Avaudutaan nyt eli itse olen kieltänyt kaiken tapahtuneen mielessäni ja se on ollut ainoa keino selvitä. Ei se oikea mutta ainoa keino pitää omaa sydäntä hengissä. Joskus ei vaan ole keinoja pitää rakkaimpia lähellä vaikka kuinka haluisi.

Tunteet ovat niitä, joille kukaan/mikään ei voi mitään; turha toisten tulla sanomaan miltä tuntuu..Tunteet ovat aitoja ja niihin pitää uskoa..ne ovat totta.

Jasso: sydämestäni toivon ja rukoilen äiteesi puolesta!

[Troll from behind]

Kovin tuttua.
Aikoinaan, kun saattelin oman vaimoni alle 30 vuoden iässä maan poveen ja jäin muksun kanssa kahden ei oikein ollut tilaa antaa liioille tunteille valtaa.
Näitä sattuu eikä onnea jaeta tasan kaikille.

[waakneri]

Menetin itse isäni 13 vuotiaana mikä sotki pahasti koulun käyntiäni ja elämääni pitkään.
Itse en tätä haluaisi omille lapsilleni ja vaimolleni, aina ei kuitenkaan asioille itse voi mitään tehdä
mutta sen mitä voin niin teen.
Vanhin kolmesta(2v2kk, 6.5v ja 8v) tytöistäni täytti tänään 8v ja voi sitä surua kun kaikki naisväki talosta on kipeänä flunssassa
ja kaveri synttärit jouduttiin perumaan, pidetään toki myöhemmin mutta ei nuo ihanaiset lapset sitä osaa aina käsittää.
Sen verran pääsi isä(minä) asiaa pelastamaan että pidettiin kunnon perhe synttärit tytölle.
Joten koittakaa kaikki höyry kollegat jaksaa kurimuksen keskellä.

ps.Täällä koettu myös kaksi kolikkia joten tiedän mistä puhun kun lapsiin tulee, jaksamisia vielä kaikille.
pss. serkulleni myös syntyi tänään poika, sama synttäri päivä kuin tytölläni.

[defuncta]

Ketään unohtamatta ja kaikkia muistaen, jaksamista porukalle, sekä kiitoksia tsempeistä

[jasso]

Tällaisia juttuja kun lukee niin ei harmita pätkääkään vaikka se s****nan vapeonin tilaus oo tullu vieläkään :-X
Asiat pitäs muistaa aina laittaa tärkeysjärjestykseen :-\
Kamoja saa aina lisää mut kaikkea ei voi korvata uudella :-[

[Rokuli]

Kovin tuttua.
Aikoinaan, kun saattelin oman vaimoni alle 30 vuoden iässä maan poveen ja jäin muksun kanssa kahden ei oikein ollut tilaa antaa liioille tunteille valtaa.
Näitä sattuu eikä onnea jaeta tasan kaikille.

Luin tuon trollin viestin noin kymmenen kertaa ja täytyy myöntää et pala tuli kurkkuun vaikka en edes tunne koko kaveria. Voin vaan kuvitella sitä tuskaa mitä olet kokenu, tuskin itse pystyisin samaan jos kohtalo olis sama. Tiedän et sulla on voimia mutta tästä vähän lisää vielä. En edes uskalla ajatella mitä jos itselle kävis samalla tavalla. Voimia sulle todella paljon.


edit. Meni väärään ketjuun.

[Vihtis]

Ketään unohtamatta ja kaikkia muistaen, jaksamista porukalle, sekä kiitoksia tsempeistä

Jos sulla ei oo mitään muuta kuin bogeja imeskeltävänä, niin laita osoite YV:llä niin laitan Picon postiin
Sama kaupunki, mutta on niin kiirettä kokoajan, ettei kerkiä tuomaan. Laiha lohtu, mutta kyllä se aina bogen voittaa !

[Troll from behind]

Yksi fiksu nainen sanoi tässä taannoin, en nyt muista sanatarkasti miten, mutta se oleellisin oli, että kaikella on tarkoituksensa ja käy kuin on käydäkseen.
Hitusen paha nieltävä, mutta eipä sitä muuta oikein voi, kuin jatkaa kokka kohti uusia (epä)onnistumisia.