Tämähän on parodia Bob Segerin alkuperäisestä videosta.
Tuossa vielä videon tekijän selvennys:
Used footage from the film RISKY BUSINESS with Tom Cruise and Guitar Hero commercial with Heidi Klum.
Tämähän on parodia Bob Segerin alkuperäisestä videosta.
Tuossa vielä videon tekijän selvennys:
Used footage from the film RISKY BUSINESS with Tom Cruise and Guitar Hero commercial with Heidi Klum.
"Not a bad life really"
Muutama coveri tähän illan päätteksi:
"Not a bad life really"
Ryssä eli Kasakkaveljieni laulu "Kun olimme sodassa"
Hevosia videossa,Tuittendaali huom.
http://www.youtube.com/watch?v=2n-RKpCOG-Q
.....tai sitten ei.®
Hyvä, etten ole ainoa, jolle Earth ja muu surinapörinä toimii Kyllästy 5-6 vuotta sitten totaalisesti kuuntelemaan iänikuisesti samoja tuttuja ja turvallisia teini-iän ja varhaisaikuisuuden suosikkeja ja aloin tietoisesti etsiä uutta musiikkia periaatteena antaa kaikelle sauman. Tämähän kannatti ja löysin mm. modernin metallin ja post-rockin ja ehkä tärkeimpänä kaikesta jazzin ehtymättömän luonnonvaran Tosin säästötili on tykännyt huonoa, kun tämän ekskursion aikana on tullut ostettua lähemmäs tuhat LP-levyä, varsin kallis skraitta stereolevyille ja tämän kaveriksi vielä vintage-Thorens soittamaan monoäänitteitä
Muista löydöistä voisin mainita ensin vaikka "Russian Circles":n ja vaikka tämä ei ole mitään raskasta junnaamista, niin kumman hypnoottista kuitenkin:
Toinen aika ok esimerkki riffivetoisesta post-rockista/-metallista on Pelicans ja bändi soittaa pääosin instrumentaalina, kun "kukaan meistä ei osaa oikein laulaa" :
Ai niin ja ei pidä unohtaa nimihirviötä Godspeed You Black Emperor ja tämä kanadalaiskollektiivi tuottaa kyllä varsin pätevää äänimaisemaa ja on aivan omissa sfääreissään:
^ Vähän menee omassa luokituksessa tuo kokoelma viihde-/discojazzin puolelle Olen näet itse enemmän sellaisen juurekkaamman ja robustimman soundin ystävä ja mielestäni yleensä tiukimmat tämän genren vedot löytyvät ennen 1974 tehdyiltä levyiltä.
Joskus aikoinaan muinaisella 1990-luvulla en-nyt-muista-kuka Radio Cityn (sen originaalin) juontaja esitteli ohjelmassan mainion "Pulp Fusion"-albumisarjan ja voin hyvällä omallatunnolla suositella näitä jazz-funk-kokoelmia. Levyjen saatavuus on nykyään aika huono, mutta onneksi olen saanut ostettua pari cd:tä ja muutaman LP:n.
Tällaiselle blaxploitaation ystävälle albumeiden kansitaide on enemmän kuin kohdallaan
"Funky Jazz Classics & Original Breaks From The Tough Side":
Betty Davis on luja:
Blue Mitchell: Dorado. Lähes täydellinen groove ja onkin yksi (hifilaitteiden) testibiiseistäni:
Biisi löytyy Blue Mitchellin albumilta Graffiti Blues ja suosittelen tätä julkaisua kaikille jazz-funkin/funkkaavan jazzin tai ylipäänsä hyvän grooven ystäville.
Where we're going we won't need resistance
Hassuja bokseja ja putkia
"purista rungosta ja nauti kesästä" - Tomassino
Kyllästyttääkö listahömppä? Oletko korviasi myöten täynnä lyhyitä ralleja, joissa toistuu korvamadon kaltainen kertosäe kuusi kertaa kolmen minuutin aikana? Tässä sinulle oiva vastalääke.
Sleepin Dope Smoker pyörii parhaillaan vinyyliltä ja biisillä kestoa kivat 1 tunti 3 minuuttia ja 34 sekuntia Viisu vie tupla-LP:ltä kolme puolta ja vasta "Side A" menossa...
https://www.youtube.com/watch?v=Tt6_65LDZ60
Tämän laittoi jakoon Ukrainalainen ystäväni Nelli
.....tai sitten ei.®