Ehkä se on aika avata oma palsta tänne, nykyään tulee noita omia kokemuksia kirjoiteltua vähän sinne sun tänne ja kun koittaa jotain vanhempaa juttua löytää, kuluu siihen aivan turhaan aikaa ja vaivaa.
Kuten jotkut saattavatkin jo tietää, olen aika vannoutunut genesis-atomisaattoreiden fani ja silicasysteemit eivät minua niin ole säväyttäneet. En halua aloittaa mitään genesis vs silica -sotaa, vaan koen itse genesis-aton palkitsevemmaksi ja kiehtovammaksi kuin silican. Moni, ehkä jopa suurinosa, on kanssani eri mieltä asiasta ja se on ihan fine. Silicalla toimivat atot ovat yleensä helpompia ja varmatoimivaisempia kuin genesikset ja avain mainioita laitteita ne ovat nekin, eivät vain yhtä jänniä tai nättejä 8) Tulen tulevaisuudessakin varmasti eri silicavirityksiä kokeilemaan, joten en mitenkään ehdoton tässä asiassa ole. Suurin osa kokemuksista tulee kuitenkin olemaan genesis-atoista ja mekaanisista akkuputkista. Ylenpalttista vitutustilitystä on varmaan myös odotettavissa.
Kokemusta erilaisista atoista ja hybrideistä on kertynyt jo tusinallinen tai kaks, vai kolme, ja olen nykyään aika hyvin tietoinen siitä, millaisen aton haluan ja mikä atomisaattorissa minua viehättää.
- Koko. Koko pitää olla "just hyvä", eli liian pienet ja liian suuret atot ärsyttävät. Kaikille on paikkansa, mutta vaikka esim mini did ja bliss näyttävät hyvältä, ärsyttää sitä 1.5-2ml tankkia olla aivan jatkuvasti täyttämässä. Genesis-atothan ovat tunnetusti todellisia hörppyjä. Toisaalta valtavan kokoiset atot kuten 5ml cobra tuo liikaa painoa ja pituutta laitteisiin. Isoon piippuun toki sopii isompikin ato.
- Ilmavahko imu. Monelle genesis-atojen kanssa aloittelevalle tulee yllätyksenä imun ilmavuus, mutta sille löysälle vastukselle on syynsä. Mikään ei ärsytä minua niin paljon kuin esim. Blissin ja Orionin ilmareikien koot. Genesis-ato tarvii vähintään 1.2mm ilmareiän, piste. Höyryntuotto on niin riippuvainen ilmareiän koossa että edellämainituilla genesis-atojen kuoropojilla tiukka reikä aiheuttaa sen, että höyry jää todella vajavaiseksi. Kun reikää suurentaa 0.2-0.4mm, on ero valtava ja höyryt paljon tyydyttävämpää. Tietenkin toinen ääripää on lähes yhtä epämiellyttävä. Zenit koettelevat toisen ääripään rajoja, mutta pysyttelevät vielä kuitenkin rajojen sisällä mielestäni. Täydellä akulla ja pienellä vastuksella, nämä atot antava loistavan isot ja miellyttävät höyryt, mutta matallemmilla ohmeilla voivat tuntua liian ilmavilta ja heikoilta.
- Wick-reiän koko. Size does matter, melkeen voisi sanoa että mitä isompi sen parempi. DID ja AC9 ovat hyviä esimerkkejä siitä, että genesis-aton ei tarvitse vuotaa "by design" vaan täyttöreiän voi tukkia, ilman että tarvii pelätä dryhittiä. Kun wick-reikä on iso ja wick täyttää sen hyvin samalla kun siinä on iso keskireikä, wickaa ato pystyasennossa eikä se juuri vuoda, vaikka vahingossa kyljellään taskussa olisikin.
- Etäisyydet. Mitä lähempänä wick-reikä on terminaaleja, sen parempi. Tietenkin tilaa pitää jättää coilille, mutta sen ei tarvi montaa milliä olla. Esim orion on "vaikea" ato juuri sen takia että wickin etäisyys positiivisesta terminaalista on niin iso, että kuiva kohta coilista hehkuu ja aiheuttaa dryhitin.
- Ulkonäkö. Minä tykkään esteettisistä kokonaisuuksista ja minulle on tärkeää, että löydän putkelle sopivan kokoisen ja näköisen aton ja atolle sopivan kokoisen ja näköisen putken. Joskus tämä tulee saatanan kalliiksi, mutta jos on saatava niin on saatava. Estetiikka on muutenkin yksi tämän harratuksen ajavista voimista minulle, harmi että toimivuus ja ulkonäkö ei kulje aina käsikädessä. Tästä esimerkkinä BliSS, DID ja Kim Kardashian, joita ensimmäinen ja viiminen ovat nättejä mutta sisällöltään tyhjiä ja keskimmäinen on ruma kuin rullatuoli, mutta toimii kuin junan vessa.
Tästä tuli aivan vitun pitkä teksti ja onnittelut sille yhdelle ainoalle lukijalle joka tänne asti pääsi! Kiitos ja anteeksi.