No jos totta puhutaan niin oikeesti on kyllä ihanaa olla Suomessa ja osaa arvostaa ihan eri tavalla taas turvallista kotimaata. En olis uskonut että Ranskassa on sellaista, mutta kun siellä tuli vaelleltua yksinäänkin niin en ehkä suosittele yksinäiselle naiselle matkakohteeksi Ranskaa, keskellä päivääkin huudellaan ja tungetaan iholle ja kävellään perässä sopottamassa jotain. Kun istuttiin illalla yhden irkkupubin edessä kaljalla ja muut meni kuselle ja hakemaan lisää juotavaa niin huomasi että yksinäistä naisihmistä tuijotetaan ohi kulkiessa epämiellyttävän pitkään ja kävi siinä ties mitä sankaria yrittämässä juttusille, yksi mies oli sentään mukava ja kysyi huolissaan että pärjäänkö mä. "Huipennus" oli kun oltiin lauantaiyönä baarissa ja meidän seurue hajaantui ja ehdin olla 15 sekuntia yksin kun joku hyypiö alkoi seurata ja lopulta kiskoa hihasta ja hoki vaan että mennään ulos. Onneksi siellä oli porukka hereillä ja muut miehet alkoi blokata sen kulkua, ja sitten löysinkin jo oman porukkani ja tyyppi katos kun pieru saharaan sen jälkeen. Järkytyin siitä kuinka täydessä baarissa voi joutua tolla tavalla jahdatuksi ja käsiksi käydyksi ja meninkin joksikin aikaa vähän shokkiin tuosta.
Ja se mitä piti oikeestaan tälläisellä alkeellisen tason "maailmankansalaisena" sanoa on se että kun Turkissakin tullut pari kertaa käytyä, ja täälläkin peloteltiin turkkilaisilla kuinka hirveitä ahdistelijakarvaranteita ne on niin ne on kyllä aika rauhallista sakkia kun vertaa menoon Ranskassa. No okei, en Turkissa kulkenut yksinään pahemmin mihinkään, mutta ainakin hotellin viereisessä basaarissa sai käydä ilman ahdisteluja (jos feikkipaitojen myyntiahdistelua ei lasketa ) illallakin, Pariisissa taas puolilta päivin ei kadulla saanut kulkea edes 200 metriä rauhassa.