Aivan sama, syön sitten niksa purkkaa ja höyryttelen ilman nikotiinia. sitä on jo kohtuu hankala kieltää, kun voi tehdä vaikka korvapuikon vanusta ja pyörän pinnasta pahimpaan hätään coilit ja setupit.
Printable View
Aivan sama, syön sitten niksa purkkaa ja höyryttelen ilman nikotiinia. sitä on jo kohtuu hankala kieltää, kun voi tehdä vaikka korvapuikon vanusta ja pyörän pinnasta pahimpaan hätään coilit ja setupit.
Varsinkin nyt tällä hetkellä, Yhdistys voisi yhdessä yliopiston kanssa anoa apurahaa. kun joka paikassa aina kirjoitetaan "ei ole tutkittu" Pitäisi löytää se Yliopisto missä Labra ja mistä Apuraha, Terveelliseen Tupakoinnin vähentämiseen. Ja miten tutkitaan. Mieluiten tutkimukset sellaisella tavalla, että kaikki hyötyy.
Kun Tieto tulee Yliopistolta, Sen pitäisi olla puolueetonta. 3-6kk Tutkimuksia, niin ollaan ihan perkeleesti viisaampia. Ei kannata tehdä asiasta liian vaikeeta tai Henkilökohtaista kellekään.:)
Millä me sitten päästään alkuun? Jos yhdistys menee vaatimaan suoralta kädeltä moista niin täystyrmäys on aika varma.
Mutta jos perusasiat tutkittu jo valmiiksi, Kauppialle ei jää kaikki, omista maksettavaksi. Ja jos tulee plutinaa Tutkimuksista voi vedota et Röökiaskin kylkeen halutaan kaikki sisältö mitä sieltä tulee. Jos eivät pysty pistämään, saavat lopettaa Röökin myynnin kokonaan.
Jos ja kun lakimuutos tulee,niin olematta ennustaja, niin tässä käynee ohraisesti joka tapauksessa. Vaikka alle 20mg nesteet sallittaisiin suomessa,niin ei löydy tahoa joka pystyisi esittämään valviran vaatimat dokumentit. Tai nestettä joka alittaisi hatusta vedetyt turvarajat kullekin aineelle.
Ulkomaan tilaukset pystyvät torpaamaan noin niin kuin muuten vaan. Esimerkiksi tupakan nettitilaamiselle eu maista ei ole sen kummoisempaa estettä kuin vaatimus savukeaskeissa olevista suomen ja ruotsinkielisistä varoitusteksteistä. Toki pienet e-nestevalmistajat on ketterämpiä moisten tekstien suhteen,mutta silti.
1 Iso ero. Tupakalla perinteet ja valtava Rahoituspohja. Höyryllä pieni yhteisö ja vähän Rahaa. Ainoa kysymys kuuluu, Millä alkuun ja miten.
Meillä on oikeasti takaportti onneksi olemassa. Tuo direktiivi kaiken järjen mukaan kaatuu EU:n oikeudenkäynnissä, sillä samat heput on sen jo kertaalleen todennut mm. perustuslakien vastaiseksi. Kun direktiiviä ei voi allokoida lainsäädäntöön, on STM aivan saatanan sormi suussa tämän tuotteen kanssa, jolloin yhdistyksellä on edes teoreettinen mahdollisuus päästä uittamaan tiettyjä asioita lainsäädäntöön, joka eittämättä tarvii tälle saada.
Lähtökohtana voi pitää K-18. Sen jälkeen Kriteerit täyttäviä perustutkimuksia. ja siitä eteenpäin jos Positiivisia tuloksia.:)
Olen edelleen sitä mieltä, että jos jotain yhteistä tutkimusta tehdään, se pitää tehdä raaka-aine tasolla. Silloin siitä hyötyy kaikki jotka ovat hommassa mukana.
Eli yhdistyksellä on tietokanta "hyväksytyistä" raaka-aineista jota voi yhdistyksen jäsenet käyttää.
Paras vaihtoehto olisi se, että valmistajat tutkituttaisivat raaka-aineensa ja näitä aineita käyttämällä saisi tuottensa "harmittomaksi".
Kustannukset olisivat silloin jo tuotteiden hinnassa valmiina.
Valmiin tuotteen tutkiminen on tavallaan turhaa koska samaa erää ei kuitenkaan ole mahdottomia määriä.
Toki valmistamisen edellytykset pitäisi varmistaa (aivan kuten saippuan valmistuksessa pitäisi elikeinoasiamiehen käydä tarkistamassa tuotantotilat).
Pistokokein tietenkin voisi varmistaa asioita.
Nämä kuitenkin on perinteisesti kauppiaan ja valvovan viraston vastuulla.
Kuluttajan täytyy voida halutessaan valittaa tuottesta (niin typerältä kuin tämä kuullostaakin).
Jos kuluttaja on testien maksaja, kelle hän valittaa? Testien tekijälle vai valmistajalle, entä kenen on vastuu?
Aika Kiimaisen oloinen Keskustelu, mikä lähtemässä Lapasesta.:thinking:
TPA Tiivareista löytyy sisällöt.
Lubrisolven Pohjista sisällöt.
Mitä muuta tarvitaan?
Tiedä sitten. Esimerkiksi aselaki meni kouluampumisten paniikissa aivan vituiksi ilman järjen häivää. Lausuntoja pyydettiin,mutta selonteossakin mainittiin, että jätettiin huomioimatta. Näennäinen poliittinen paine ja ns. yleinen ilmapiiri ajoi kaikki järki lausunnot taka-alalle.
Mitä vanhemmaksi tulee,niin sitä epätoivoisemmaksi tulee sen suhteen,että hallituksessa tai eduskunnassa tehtäisiin rationaalisia päätöksiä pelkän faktan perusteella. Mielikuvitusmaailmassa heistä on moni ihan vaan uskonsa perusteella.
Sinänsä olet oikeassa. Kotimaisten kokkaajien seoksista ei kenelläkään ole mitään käryä mistä aineksista soppaa keitetään. Tuskin itse kokkaajallakaan käyttämistään eristä.
Nestevalmistajat tai sekoittajat tekee businesta nesteillä, heille se testaaminen kuuluu vaikka toki loppupeleissä käyttäjähän siinä maksumieheksi joutuu. Jos ei ole pätäkkää testauttaa, ei imo pitäis olla kyllä häpyä laittaa markkinoillekaan jos näin jonkinlaisen moraalin kautta asiaa ajattelee.
Oikeastaan itselle ihan yhdentekevää mitä "myrkkyjä" nesteissä on, koska mitään tupakan vaarallisuuteen verrattavaa ei ole kaiketi edes mahdollista löytää. Lukuun ottamatta näitä acetoineja/diacetylejä/jamikäliekolmasaines. Näistä kiinnostaisi tietää jotain ihan oikeaa tarkkaa faktaa, pidemmän kaavan tutkimusta. Ollaanko riskissä vuosien päästä? Selvästikin 7v menee turvallisesti, koska monet ovat jo sen verran höyrytelleet, mutta mitä sen jälkeen? Riittääkö höyrystä irtoavat määrät taudin aiheuttamiseen? Tupakan aiheuttamista sairauksistahan on periaatteessa mahdollista selvitä tuurilla, mutta popparikeuhkoon(Bronchiolitis obliterans) ei auta kuin uudet keuhkot. :foliohattu:
"Tobacco cigarettes smoke contains both compounds, at levels 100 times higher for diacetyl and 10 times higher for acetyl propionyl compared to e-cigarette average daily exposure."
Löytyy yhdestä Farsalinoksen julkaisusta. http://ntr.oxfordjournals.org/conten...76.short?rss=1
Juu, eipä varmaan kukaan tupakoija ole kuollut popcornkeuhkoon vaikka sitä tupakassa on satakertainen määrä. Muutenkin kun tutkiskelin niin luonnehditaan harvinaiseksi sairaudeksi, ja että sitä on esiintynyt popcorntehtaiden työntekijöillä. Mutta ei siis niilläkään mikään ammattitauti ole.
Tuotanoin. Tuikkaan pienen vieheen tähän kaaoksen keskelle ja ihan tosissani.
Mulla on bio- ja elintarviketekniikan inssiopinnot viimeistä kurssia ja opinnäytetyötä vailla paketissa. Olen yrittänyt käännellä nesteiden sisältöä ja sen tutkimista aerosolimuodossa jotenkin fiksusti rajattavaan muotoon opinnäytetyön aiheeksi. Mulla ei ole aavistustakaan, miten acetoinia tms pitoisuuksia nesteistä tutkitaan, mutta valmiudet ainakin perus spektrofotometriaan ja erilaisiin analyysimenetelmiin on. Labrat ja ohjaus on siis periaatteessa valmiina.
Laittakaa mulle yv:llä viimeisimmistä tapahtumista dataa, niin perehdyn asiaan. Tai mailia jesse.viksten(at)metropolia.fi
Opinnäytetyö tehdään periaatteessa jonkun firman (yhdistyksen) tilauksesta ja siinä on rajattu tutkimuskohde ja siihen soveltuvat metodit. Ja mähän painan sitä yötäpäivää niska limassa ilman palkkaa, varsinkin jos aihe on kiinnostava ja valmistuminen alkaa oikeasti tuntumaan todelliselta.
Edellinen keskustelu aihepiiristä kariutui ohjaavan lehtorin nauruun ja kommenttiin "hahaha miten SÄHKÖTUPAKOINTIA voi harrastaa!". Valahti leuka rintaan. Tuolloin pallottelin ideaa nesteitten koko sisällön kartoittamisesta, mutta tuo torpattiin saman tien alas liian analyyttisesti monimutkaisena ja siihen tarvittavaa laitteistoa ei koululla ole, vaan olisi pitänyt päästä tullin tai Eviran labroihin vieraaksi tms. joka tuskin olisi ihan helppoa.
Jos tässä on realistinen mahdollisuus päästä aiheen kanssa edes pitemmälle, niin olen valmis yrittämään.
Ainiin ja mä en ole mikään ihan tumpelo. Kakskyt vuotta duunia kokkina ja keittiömestarina makujen maailmassa ja nyt elintarvikeinssiopinnot haukotellen loppusuoralla. Jos pitää rakentaa ensin joku rautakeuhko, joka höyryttelee nestettä litran tunnissa, niin kyllä mä sen rakennan McGyverinä.
Tällasta. Laittakaa infoa te joita asia ihan oikeasti koskettaa ja katsotaan saisinko tästä itselleni opparin aiheen. Ei tämä nyt ihan tieteellisesti tai kaupallisesti houkuttelevammasta päästä ole, mutta mä oon niin urpo, että tekisin opparin mieluummin itseäni kiinnostavasta aiheesta, kuin jostain hemmetin kävyistä jalostettavasta biopolttoaineista.
Pistin asian esille Vapers Finlandille, ja sieltä tulee varmasti yhteydenottoa lähipäivinä, jos ei nyt ihan viikonloppuna ehdi :)
Tässähän sulla on suora aihe: Sähkösavukenesteissä käytettävät elintarvikemakuaineet, jotka eivät ole turvallisia hengittää ja niiden yleisyys.
Yhdistys varmasti avustaisi tutkimusaineiston (nesteiden) hankinnassa ja tutkimuksen kohdentamisessa.
Noiden aloituspostauksessa esittelemäni ainesosat on massaspektrometrillä todennettavissa, eikä välttämättä muita tutkimusmetodeita tarvita.
Ihan hyvä että aineita tutkitaan, mutta jotenkin tuntuu että joillakin todellisuudentaju sumenee. Ei kai sähkötupakka mikään terveellisyystuote ole? Vähemmän haitallinen kuin tupakka, ja mukavampi tapa päästä röökistä eroon kuin muut korvaustuotteet. Voi kauhu ja kamaluus jos jossakin nesteessä nyt hieman on ainetta, jota 6-litraa päivässä vetämällä kasvaa häntä tai tulee nuha. Valmistajat olkoon vastuussa tuotteistaan, ei kuluttajat.
Mahdollisimman vähän haitallinen on jokatapauksessa ehdottomasti hyvä pyrkimys. Ei ehkä terveystuote, mutta aika lähellä nollatasoa kuitenkin. Mitä varmempia me voidaan olla nesteiden sisällöstä, sitä varmempia myös päättäjät voi olla niiden realistisesta sääntelystä, verotuksesta ja myynnistä.
Tietty se olis valmistajan vastuu testauttaa omat tuotteensa.
Koska sähkötupakka ei ole terveystuote eikä lääke, niin sähkötupakoinnin tulevaisuuden kannalta lain silmissä tuskin testaamisella on merkitystä. Joka tapauksessa se tiedetään että sähkötupakoinnin terveyshaitat on hyvin vähäisiä, mahdollisesti niitä ei ole lainkaan.
Jos haluaa alkaa karsimaan niitä vähäisiäkin riskejä tämän lajin suhteen, niin se kannattaa aloittaa hylkäämällä clearot joissa on silicaa wick-materiaalina. Silicalankaa kun ravistelee valossa siitä irtoaa selkeästi nähtävää lasikuitupölyä, ja kaikki silica valmistetaan Kiinassa jolloin sen valmistuksesta ei juuri mitään tietoa ole tai siitä mitä kaikkea muuta samalla linjalla käsitellään. Itse herkistyin silicalle reilussa puolessa vuodessa.
Ja sitten vaikkapa Kiinassa valmistetut atot, irtoaako niistä kentis lyijyä kun kiinalaisista kynsilakoistakin varoitellaan lyijyn takia, tai kromattu messinki, onko se oikeasti turvallinen? Itse pidän aika pieninä riskeinä noita lopulta, tosin silicaa en varmaan suosittelisi ketään vuosia käyttämään. Loppujen lopuksi se riskien minimoiminen kannattaa aloittaa muualta kuin nesteistä IMO.
Eikö noihin ole alettu jo kiinnitämään enenemissä määrin huomiota. Uusimmat ns. "premium -tason" tankit kuten subtank, atlantis jne on terästä, wickkimateriaalit on vaihdettu pumpuliin ja atlantiksenkin wickkimateriaalia vaihdettiin sekä kromattu messinki vaihdettiin teräkseen vain asiakaspalautteen johdosta. Kun homma alkaa toimimaan noissa ylemmän hintaluokan tankeissa, siirtyy se pikkuhiljaa myös alemman hintaluokan tuotteisiin.
Lisäksi niitä testataan ainakin Innokinin, Kangerin ja Aspiren osalta tehtaalla mm. korroosiokestävyyden osalta Busardon uusimpien kiinavideoiden mukaan, hygieniatasoa tehtaan tiloissa on kohennettu ja laaduntarkkailu alkaa olemaan ihan länsimaisella tasolla.
Sama pätee nesteisiin, kun rima nostetaan korkealle ns. premium tason nesteillä, niin myös alemman hintakategorian nesteisiin alkaa tulla painetta kiinnittää huomiota niihin asioihin.
Atlantiksen "keraaminen paperi" ainakin sisältää jonkin verran jotain silicapaskaa, muutamassa päivässä sain siitä sen ärsytysyskän mikä mulle tulee vain jos silicaa on wickkinä. Eli luokkaa 60 vuotta norttia vetäneen puliukon räkäinen tupakkaköhä. Parani päivässä kun heitin Atlantiksen nurkkaan häpeämään.
Edit. Uskon kyllä että Kangerin ja Aspiren tuotteisiin voi luottaa, mutta en usko että silica on kenellekkään hyväksi pidemmän päälle vaikkei siitä allergiaoireita saisikaan. Siitä irtoaa lasikuitupölyä, se ei ole hyvä juttu.