Miesten vuoro

Lainaus:

---

Alkuperäinen postaaja kaleppo

Itsellä ei ole oikein koskaan tuo "ystävyys" exien kanssa pelannut, parasta on ollut jos ero on tullut niin ovat kadonneet,suurin osa onneksi toiselle paikkakunnalle jne... Satunnaiset kaikki ok? ,mitä elämään kuuluu keskustelut on ihan ok että tietää toisella olevan suurinpiirtein asiat kondiksessa,mutta sen enempää ei sitten nappaakkaan olla tekemisissä.

---

No ei voi ystävyydestä sentään puhua. Ajoittain oltu tosi pahasti napit vastakkain ja lapsen huoltajuusasioissa jopa käräjät olleet lähellä. Mutta yleisesti ottaen tilanne nyt seesteinen, eli puhevälit toimii lapsen asioiden osalta ja yleisellä tasolla muustakin. Ei sentään huvikseen höpöltellä.

Mulla on kanssa exien kanssa vähän toi sama juttu, eli kun hommat on paketoitu niin ei mitään välejä - yleisin lempinimi mulle exien keskuudessa on "vitun kusipää" :D

Mutta kun tän kanssa on lapsi, niin pikkupakko olla tekemisissä.

Toki itsekään en ole juuri pakollista enempää tekemisissä sen ex: n kanssa jonka kanssa tuli tuhlattua 24 vuotta elämästä. Sen verran tuli lunta tupaan siinä leikissä, että en mee ees hautajaisiin. Nousee vittuilemaan vielä arkustakin.

Vaan luulin itsekin aikoinaan , että mistään entisestä ei voi tulla hyvää kaveria, mutta väärässä joku on vaan niin mukava. Paradoksaalista kyllä, suhteessa sai kuulla jos jonkinlaista murhetta ja oli känkkäränkkäpäiviä, mutta kun seurustelu loppui, niin parempaa seuraa ja avuliaampaa ihmistä saa hakea. Eikä tarvitse nukkumaan mennessä kuulla työpaikan murheita ja kuka teki mitä.

Ei vittu :D tipuin tuolilta :( asia tekstiä Kaleppo!

Nostetaanpas tätäkin vähäsen, koska lämpöisen kesän jälkeen koittaa aina synkeä syksy ja vuosien varrelta on opittu, että syksyllä myös miehinen mielenmaisema on alttiimpi alakulolle, kuin kesällä, jolloin kesäkatu on kuuma monessakin mielessä.

Mä olen huolestuneena seurannut tätä nykymaailman menoa, tai mihin suuntaan se on menossa. Miehistä alkaa tulemaan entistä enemmän perhekeskeisiä herkkiä isiä, jotka hoitavat jälkeläisensä vauvasta teini-ikään. Siinä samalla naiset ja äidit ovat alkaneet keskittyä työelämään ja uraansa. Hommat on niin kuin kääntymässä päälaelleen. Tutkimuksiahan tästä on tehty: miehillä testosteroni alkaa vähenemään, naisilla muskelit kasvamaan, miehille avioerot on kova pala kun taas naisille se on portti uusiin seikkailuihin. Mitä helvettiä! Nyt äijät nyrkkiä pöytään ja vaimon silmään, jallua kurkkuun ja naapurin rouvaa nylkyttämään!

Satiiriahan tuo suuremmaksi osin, mutta tosiasiassa perhe- ja suhderoolit ovat muuttuneet viime vuosikymmenillä radikaalisesti. Varsinkin kun miehen rooli perheen elättäjänä on nykyaikana käytännössä deletoitu. Tämähän tarkoittaa sitä, että normaalia symbioosia naisen ja miehen välillä ei enää pystytä helposti toteuttamaan ja naisen päätäntävalta suhteessa on suhteen kestävyyttä nähden liian korkea. Miehet kokee tämän, ei uhkana niin kuin jossain ehkä on kerrottu, vaan omana tarpeettomuutena. Kotityötkin jää usein miehen harteille, ja naiset osaa siitäkin löytää ne siivottomimmat asiat.

Naisilla on kalenteri, ne merkkaa kaiken sinne. Se tarkoittaa taas sitä, että miehellä ei voi olla vapaa aikaa. Koska naisella on kalenteri buukattuna täyteen, on sillä oikeus mennä sinne mihin kalenteri osoittaa. Duuniviikon jälkeen kun haluaisi lähteä baariin kavereiden kanssa, niin eihän se onnistu, koska emännän kalenterissa on omat menot omien kavereiden kanssa. Mies siis joutuu hoitamaan lapsiaan, kun tämän naaras juhlii. Ja jos ei lapsia ole, niin kavereiden kanssa ei voi mennä, koska joutuu menemään tämän oman muijan kanssa tutustumaan hänen ystävien poikakavereihin. Ne vasta mukavia tapahtumia onkin. Emännät lörpöttelee minkä ehtii ja miehet katselevat kellojaan ja haikailevat baaritiskin suuntaan toiveenensa vetää kunnon lärvit. Lärvien ottaminen on silloin täysin pois suljettu asia koska miesten keskeinen hauskanpito on naismaailmassa kielletty. Eli miehet joutuu tissuttelemaan parilla oluella koko ikävän illan. Onko kukaan ikinä kutsunut puolisoaan miesten baari-iltaan? No ehkä vahingossa ja silloinkin kaikkien miesten ilta on mennyt pilalle, koska yksikin vaimo/tyttöystävä tekee sen, että mies ei enää uskalla siinä seurueessa vetää normaaleja kännejä. Työviikon nollaus on silloin pahasti vaarantunut.

Seksissä naiset on jotenkin omaksuneet iltapäivälehtien seksiterapeuttien ohjeet. Seksin pitää kestää kauan. Tosiasiassa miehille nautillisinta ovat kymmenen ekaa ja kymmenen viimeisintä työntöä (parhaimmassa tapauksessa ne on samoja), kaikki siltä väliltä on hikeä tuottavaa työtä muistuttavaa toimintoa. Miehille paras seksin kestoaika on minuutti. Miesten motto pitäisikin olla, että mitä nopeammin, sen parempi. Lehtien palstoillahan saa usein lukea, kun mies valittaa tulevansa liian nopeasti. Todennäköisesti vaimo on pakottanut hakemaan apua ongelmaan. Miehelle se on kuitenkin siunaus, nopea orgasmi ilman ylimääräistä työtä on vaivan palkka. Se on se maali mihin seksissä kuitenkin tähdätään. Naisillehan toi ei sitten käy missään nimessä. Se johtuu siitä koska naisten mielestä miehet ovat jo urheilussa selvästi nopeampia, joten naisten on oltava nopeampia sitten jossain muussa. Tämän takia jotkut naiset fuskaavatkin sängyssä. Eipä siinä, naisten fuskaaminen on pidättäytyville mihille helpoitus; saapahan tulla, vihdoinkin.

Kirjoitan rohkeasti tänne, niin urhoollisesti olen vastaillut miesten kynsilakka ja ripsarikysymyksiin naisten ketjussa. :D

Oon ehkä vähän vanhanaikainen mutta mä arvostan sitä perinteisempää perhemallia jossa mies on vähän enemmän se perheen pää, muttei niin luupäisellä tavalla etteikö nainen voisi tarvittaessa sitä kääntää jos asia on tärkeä. Ja kyllä mun mielestä jossain asioissa on hyvä edelleen pitää erillään miesten ja naisten työt, kyllä se jotenkin menee ehkä sulavammin niin vaikka molempien on syytä tarvittaessa osata myös ainakin johonkin asti tehdä toistensa työt. :D Jos itselle siunaantuu muksu tai pari niin niiden hoito on kyllä syytä jakaa suht tasapuolisesti koska lapset ansaitsee paljon huomiota molemmilta vanhemmiltaan. Tietenkin kun ne on ihan pieniä niin ehkä se vastuu on enemmän äidillä siinä vaiheessa.

Ja sitten nuo menot, en ymmärrä mitä niitä liikaa rajoittamaan, onhan se tärkeää välillä kummankin saada omaa aikaakin. Mitä sitä raahata miestä akkojen illanviettoon, mukavampi se on jutella kavereiden kanssa ilman miehiä. Voi sitten puhua vaikka niistä miehistäkin... :lol: Eikä kyllä itseä paljon nappaa lähteä johonkin miesten illanviettoon, siellä kuunnella silmät lasittuneena jotain raivuusahajuttuja ja muuta örvellystä. :D

Seksijuttuihin en ota sen enempää kantaa, paitsi että toi oli vähäsen ankeaa tekstiä. :rolleyes: Mutta totta se että nykyään siitäkin tehty muka hirveän vaikeaa, vaikka yksi maailman luonnollisimmista asioista, ei voi ymmärtää. :D

Kuules Tuittu. Et varmaan oo parisuhteessa? Kaikki suhteet on alussa ton kaltaisia...
Vedetään 10 vee eteenpäin suhteessa niin mikä on saldo?
Veikkaan et suurin osa on suhteensa vankeja, miehet ja naiset...

Kyllä mulla on takana pari pitkääkin suhdetta, ei toki 10 vuotta. ;) Ja luulisin oppineeni noista kuitenkin jotain, pitkälti kantapään kautta. :D

Elämän kova koulu.
Ei kaikki toimi niinkuin haluais... Elämä on loppupeleissä tasapainoilua oikean ja väärän välillä :)

Kyllä, ja olen varma että seuraavaan lähdetään viisaampana. ;) Mä en usko hetkeäkään että suhteen olisi pakko muuttua koskaan vankilaksi tai hampaiden kiristykseksi vaikka arki onkin välillä harmaata. Työtä sen eteen toki pitää tehdä mutta ei tässä elämässä mikään tule kuin manulle illallinen... Eikä pidäkkään.

Lainaus:

---

Alkuperäinen postaaja tuittu

Kyllä, ja olen varma että seuraavaan lähdetään viisaampana. ;) Mä en usko hetkeäkään että suhteen olisi pakko muuttua koskaan vankilaksi tai hampaiden kiristykseksi vaikka arki onkin välillä harmaata. Työtä sen eteen toki pitää tehdä mutta ei tässä elämässä mikään tule kuin manulle illallinen... Eikä pidäkkään.

---

Iik, mun ei tee enää mieli pupupaistia [emoji195]
Ei vaan, viksua tekstiä tuitskulilta.
[emoji106]

Kaleppo.
Oot tavallaan hieno mies [emoji8]

Lainaus:

---

Alkuperäinen postaaja jasso

Kaleppo.
Oot tavallaan hieno mies [emoji8]

---

Eikös me kaikki!

Lainaus:

---

Alkuperäinen postaaja Naamapeikko

Eikös me kaikki!

---

Juu, niinhän me ollaan :)

Lainaus:

---

Alkuperäinen postaaja kaleppo

Mitä tuohon seksiin tulee niin naiset jotka cosmon vinkkien mukaan mieheltään seksiä vonkaavat, sietäisivät saada hehkuvan tykinkuulan vittuun. NE ON VITTU UTOPISTISTA PASKAA!

---

Jos nyt huomaat että oot tekemisissä akan kanssa mikä lukee cosmoa ku jotain raamattua, vaihda siitä 13 vuotiaasta vähintään 10 vuotta vanhempiin yksilöihin. Helpottaa.

Taisi zkys vitsailla ihan vaan siitä cosmon lukemisesta, muakin aina ketuttaa se kun väitetään naisten lukevan jotain cosmoa kuin raamattua, vaikka oikeastaan pitäisi sanoa että tytöt. Oikeasti sitä lukee lähinnä teinit, ei aikuisilla naisilla pää kestä lukea sitä paskaa muuta kuin huumorinumerona jossain odotushuoneessa. :laugh: Se oli hyvä lehti siinä 14-17 vuotiaana.

Lainaus:

---

Alkuperäinen postaaja tuittu

Taisi zkys vitsailla ihan vaan siitä cosmon lukemisesta, muakin aina ketuttaa se kun väitetään naisten lukevan jotain cosmoa kuin raamattua, vaikka oikeastaan pitäisi sanoa että tytöt. Oikeasti sitä lukee lähinnä teinit, ei aikuisilla naisilla pää kestä lukea sitä paskaa muuta kuin huumorinumerona jossain odotushuoneessa. :laugh: Se oli hyvä lehti siinä 14-17 vuotiaana.

---

Ja cosmoksen lukija spotattu.

Edellisellä sivulla ollut Pyren postaus oli hyvä. Nykyään homma on mennyt jotenkin oudoksi. Itse eronneena ja vanhempana ukkona on tullut havaittua seuraavaa deittailusta.

Naiset etsivät nykyään itseään nuorempia. Aina. Piste. Kuitenkin samaan aikaan valittavat, että poikasten seksipostauksille saa tulla piste eli kaiketi 30 vuotta nuoremmat on sitten jo liian nuoria. Joukossa on toki itsekin hyvin säilyneitä, mutta yleensä vähintään vyötäröllä on makkaraa ja kunnon allit käsivarsissa. Kasvot saattavat olla vielä nätit, mutta silti ei pitäisi luulla, että henkilö on yhtä viehättävä kuin 16 vuotiaana. Moni tuntuu luulevan ettei aika pysty juuri heihin. Usein suohirviön näköiset ovat sitten hullun mukavia ja ihania, mutta ihan kaikkeen ei pysty vaikka melko hurja poika olenkin.

Naimisissa olo ei naisten seksi elämää juurikaan sido. Aika karua ja pitkäaikaista pettämistä. Sitä moni mies ei arvaa mitä se eukko ehtiikään tehdä kauppareissulla keskellä päivää tai iltalenkillä. Hankittu hiki ei välttämättä tule kuntoilusta.

Ainakin toisella kierroksella ja pitkään sinkkuna olleiden naisten ja miesten on erittäin vaikeaa enää solmia sen ihmeellisempiä suhteita. Sitä osaa liikaa arvostaa omaa oloaan, vaikkakin ajoittain tulee tunne, että jotakin puuttuu.

Se, että suomalaiset miehet raijaavat venäjältä, virosta ja thaimaasta naisensa ei pidä ihmetellä. Ihan ykkösluokan vaihtoehto. Kukaan enää jaksa näitä kotimaisia nirppanokkia vaatimuksineen. Hiuksetkin on lyhyemmät kuin useimmilla miehillä. Silti olen varma, että tällä planeetalla täytyy olla itselle sopiva henkilö. Se, että tapaako häntä koskaan, onkin toinen juttu.

https://www.youtube.com/watch?v=1stt...ttFo8wCrk#t=96

Oli pahoja sanoja, mutta poistin.

Se on siitäkin kiinni että antaako itsensä katkeroitua, opikseen voi ottaa muutenkin. Ei voi kun ihailla ihmisiä joilla on ihan järkyttäviä tarinoita menneisyydestä mutta sitä ei silti näe niistä päälle päin, eikä asenne ole että leuka rinnassa kohti uusia pettymyksiä. Ehkä ennemmin kannattaa olla vähän liiankin hyväuskoinen, ei sitä oikein muuten voi elämältä mitään saadakkaan jos ei ota riskejä.

Lainaus:

---

Alkuperäinen postaaja Naamapeikko

Eikös me kaikki!

---

��

Jos sitä joutuu miettimään että heittäytyäkkö vai ei, niin ei kannata. Kun oikeanlainen ihminen tulee kohdalle niin ei siinä enää mietitä että panostaako vai ei ja kaiken likoon laittaminenkin on kiinni enintään uskalluksesta. Sitä saattaa yllättäen pyörtää kaikki aiemmat päätöksensä ja olla valmis tekemään vaikka mitä hullua. Naimisiin meno, lapsi tai pari ja kultainen noutaja saattaa äkkiä alkaa tuntua ihan hyvältä vaikka ennen olisi yökötellyt ajatukselle. Toki on silti ihan tervettä epäillä välillä että onko sitä ihan hulluksi tullut. :D

ei ihmistä oo tarkotettu pitkiin monogaamisiin suhteisiin o:

Sillon se menee hyvin jos suhde toimii kuin tyhjä kellari! että saa asioille aina vastakaikua ja sitä ei oo täytetty jo ennestään vanhoilla hillopurkeilla joista ei kukaan lopulta pidä eikä käytä mut ne vaan roikkuu sielä hyllyillä rasittamassa. ;)

Lainaus:

---

Alkuperäinen postaaja tuittu

Jos sitä joutuu miettimään että heittäytyäkkö vai ei, niin ei kannata. Kun oikeanlainen ihminen tulee kohdalle niin ei siinä enää mietitä että panostaako vai ei ja kaiken likoon laittaminenkin on kiinni enintään uskalluksesta. Sitä saattaa yllättäen pyörtää kaikki aiemmat päätöksensä ja olla valmis tekemään vaikka mitä hullua. Naimisiin meno, lapsi tai pari ja kultainen noutaja saattaa äkkiä alkaa tuntua ihan hyvältä vaikka ennen olisi yökötellyt ajatukselle. Toki on silti ihan tervettä epäillä välillä että onko sitä ihan hulluksi tullut. :D

---

Hullaantumisen joskus kokeneena niin ei siinä todellakaan järjellä mietitä. Myöhemmin sitten ajatellut, että kuin vitun tyhmä sitä pitää olla ja tehdä ihan järjettömiä asioita :D Mitään en siis kadu mutta olishan sitä voinut järjelläkin ajatella vaikka ihan mukavia muistojakin on jäänyt :)

Lainaus:

---

Alkuperäinen postaaja ktva

Hullaantumisen joskus kokeneena niin ei siinä todellakaan järjellä mietitä. Myöhemmin sitten ajatellut, että kuin vitun tyhmä sitä pitää olla ja tehdä ihan järjettömiä asioita :D Mitään en siis kadu mutta olishan sitä voinut järjelläkin ajatella vaikka ihan mukavia muistojakin on jäänyt :)

---

Kyllähän se hullaantuneenakin kannattaa muistaa miettiä että mitäs sitten kun hullaantuminen helpottaa, onko silti potentiaalia. :D Mutta sen hullaantumisen tarkoitus on saada ihmiset etenemään elämässä, eihän sitä helposti uskalla onneaan kokeilla jos ajattelee kylmästi järjellä. Eikä silloin koskaan mitään saakkaan. Vituiks voi mennä mutta kyllähän kaikki sanoo että vanhana kadutaan tekemättömiä asioita eikä tehtyjä. Ei varmaan kukaan kadu tosissaan vaikkapa lapsiaan. Se taas saattaa kaduttaa kun vanhana tietää että jos kuolee asuntoonsa niin sitä ei kukaan huomaa ennen kuin naapurit on ihmetelleet tarpeeksi kauan hajua ja huoltomies löytää muumioituneena, tai ne 100 kissaa mummonmökissä syö pois ja jotkut autiotalojen kuvaajat bongaa sitten sun ja niiden 100 kissan luurangot joskus viiden vuoden päästä. :lol:

Huoh, puheet kotona alkaa vahvasti viitata siihen suuntaan että pankkiin pitää mennä huutelee jos rahhoo sais lainaan. Eukko tuossa vaivihkaa vihjaili et isompaa kämppää pitäs katella. Samalla välähti pääkopassa et josko nyt sit samalla sais oman män caven hommattua :) myöntysköhän pankki jos räpsyttäs silmii ni antamaan ~200k lainan? Tarviis vaan 4h+k+s mahdollisesti

Lainaus:

---

Alkuperäinen postaaja khrone

Huoh, puheet kotona alkaa vahvasti viitata siihen suuntaan että pankkiin pitää mennä huutelee jos rahhoo sais lainaan. Eukko tuossa vaivihkaa vihjaili et isompaa kämppää pitäs katella. Samalla välähti pääkopassa et josko nyt sit samalla sais oman män caven hommattua :) myöntysköhän pankki jos räpsyttäs silmii ni antamaan ~200k lainan? Tarviis vaan 4h+k+s mahdollisesti

---

Kerrohan toki sitten miten tämä tarina päättyi. Aikalailla samaa pyörii täällä mielessä! :)
Kämppää pitäisi vissiin hieman toisaalta päin pääkaupunkiseutua katella ja varovasti ajatus karkaa tässä tilanteessa vuokralla asumisesta pankkilainan,ja omistusasunnon suuntaan..

Lainaus:

---

Alkuperäinen postaaja phage4i

Kerrohan toki sitten miten tämä tarina päättyi. Aikalailla samaa pyörii täällä mielessä! :)
Kämppää pitäisi vissiin hieman toisaalta päin pääkaupunkiseutua katella ja varovasti ajatus karkaa tässä tilanteessa vuokralla asumisesta pankkilainan,ja omistusasunnon suuntaan..

---

Sama vika, tosin kuopio/siilinjärvi akselilta. Mielummin sitä omaa maksaa pois ku jollekki muulle :) pitää ilmotella kui käy ja millasee päätyy

Onpahan ollut taas pikkusen vaikeaa tässä muutaman viime viikon aikana. Ollaan tosiaan oltu kohta lähes kolme vuotta nykyisen tyttöystävän kanssa yhdessä (joista kaksi vuotta saman katon alla), eikä suhteessa ole mun puolelta ollut koskaan juurikaan valitettavaa. Tää mun emäntä on ihmisenä ja seurustelukumppanina ollut aina helppo ja joustava, juurikin sellainen joka mulle sopii.

Hankin tyttöystäväni toukokuun lopussa töihin omaan työpaikkaani, joka työllistää melkoisen määrän porukkaa. Sain joitakin aikoja sitten vihjeen siitä, että emännällä olisi jonkun sorttinen ihastus päällä johonkin työkommuunimme jäseneen. Pohdin asioita mielessäni ja syrjäytin kaiken ajatellen, että kylläpä tuo tuosta varmasti ohi menee. Eräänä viikonloppuna, kun itse olin muualla illanvietossa, emäntä oli lähtenyt työporukan kanssa illanviettoon ja tottakai tämä kyseinen ihastuksen kohde oli mukana kyseisessä poppoossa. Siinä oli sitten illan aikana juotu ja tanssittu ja yhdessä vaiheessa tämä ihastus olikin myöntänyt olevansa myös ihastunut emäntääni. Siitäpä se alamäki sitten alkoi. Mitään ei ollut tapahtunut kyseisenä iltana, mutta emäntä otti asian seuraavana päivänä puheeksi ja kertoi minulle kaiken tästä episodista. Samalla paljastui, että hänen mielestään meidän suhteessa ei ole yhteyttä ja puuttuu muitakin elementtejä ja hän haluais muuttaa omaan kämppään ja opetella elämään itsenäisemmin, jonka jälkeen ois taas mahdollista harkita takaisin yhteen muuttoa. Sanoi myös, että meitä kumpaakin vaivaa läheisriippuvuus, jonka vuoksi emme kykene olemaan ilman toisiamme, ja tästä pitäis nyt päästä eroon.

On se tuossa kämppiä jonkun verran katsellut, mutta vielä ei ole sopivaa löytyny. Ollaan sovittu, että pidetään taukoa suhteessa, mutta vähän kyllä pelottaa miten tässä käy. Varsinkin kun tiedän, että sillä on vieläkin suuria tunteita sitä työkaveria kohtaan, joka nyt on onneksi ollut parisuhteessa jo viisi vuotta. Tiedä mitä tapahtuis jos se ois vapailla markkinoilla. Saa nähdä mitä tässäkin tapahtuu, kovasti olen kyllä yrittänyt muodostaa päässä sopivaa skenaariota ongelmien ratkaisemiseksi. Pahinta ois, jos nuo kaksi päätyisivät yhteen ja joutuisin sitten työpaikalla katselemaan niitä, pää varmaan räjähtäis.

Muista tämä: JOS se muijas tuosta teidän suhteesta lähtee, niin ET MISSÄÄN NIMESSÄ ota sitä enää koskaan takaisin. Jos se on valmis kolmen vuoden suhteen hylkäämään mahdollisen ohikiitävän ihastuksen takia, niin se tulee tekemään sen uudestaan ja uudestaan niin monta kertaa kun vaan sen annat sen tehdä.

Vaikka tunnetkin olevas läheisriippuvainen, niin tee tuo ylläoleva pointti myös muijalle selväksi. Jos lähtee, niin takaisin ei ole tuleminen.

Ja pessimisti (realisti?) minussa sanoo, että se haluaa sen takia muuttaa omaan kämppään jotta saa vapaasti touhuta tämän ihastuksen kanssa.

Lainaus:

---

Alkuperäinen postaaja ktdd

Ja pessimisti (realisti?) minussa sanoo, että se haluaa sen takia muuttaa omaan kämppään jotta saa vapaasti touhuta tämän ihastuksen kanssa.

---

Tuosta olen itsekin aika satavarma. Ja mainitsi tuossa vielä että katselee mahdollisesti kämppiä tään ihastuksen asuinpaikan läheltä, koska pääsisi hänen kanssaan kimppakyydillä töihin. Voi jumalauta nyt sentään. :facepalm: Mukava vielä kun tää ihminen on aina ollut varmaan sympaattisin ja empaattisin henkilö mitä oon koskaan tuntenut, ja nyt hän ei osaa ottaa minun tunteita millään tavalla huomioon. Miltähän minusta mahtais tuntua ku se muuttais ihastuksen naapuriin ja alkais kulkemaan samalla kyydillä töihin? Jotenki saanu tuo ihastus hämärtämään realiteetit aivan täysin.

Jos oot pelottavan näköinen/kokoinen, niin käy nyt ensi töikses leipomassa tätä ihastusta turpiin ja sano että pysyy kaukana sun naisesta :lol:

Mutta oikeesti, ihastumisia tapahtuu itse kullekin pitkissäkin parisuhteissa ja ne yleensä on vaan semmoisia ohikiitäviä tapauksia. Ehkä sun kannattais yrittää puhua muijalles järkeä päähän, ja jos sitä ei saa puhuttua, niin sitten on parempi nostaa kädet pystyyn ja ruveta kantamaan sen kamoja rappukäytävään.

"Helppo" tuosta suhteesta on vielä toistaiseksi poistua, mietipä jos olisitte yhdessä vielä 10 vuotta, naimisissa ja kolme lasta ja yhteinen laina, ja sitten taas tapahtuu tämmöinen ihastuminen? Kyllä mulla valitettavasti alkais tuossa jo varoituskellot soida.

Perkele, en minä aina oo näin negatiivinen.

Eipä tuossa tilanteessa kannata muuta kuin asennoitua lähtemään suhteesta niin nopeasti kuin mahdollista ja etsiä uusi heila ja rakkaus, niin vältyt suurimmilta kivuilta ja riidoilta. Parisuhteesta ei tule yhtikäs mitään, jos toisella on tunteita ulkopuolista kohtaan, varsinkin voimakkaita. Hyvä resepti tulevaan sydänsuruille on se, että ole sinä se kuka lähtee, vaikka olosuhteet suhteessa olisivatkin päinvastoin. Silloin ratkaisu on ollut sun käsissäsi, eikä jää mitään jossiteltavaa ja katkeruutta.

Lainaus:

---

Alkuperäinen postaaja ktdd

Jos oot pelottavan näköinen/kokoinen, niin käy nyt ensi töikses leipomassa tätä ihastusta turpiin ja sano että pysyy kaukana sun naisesta :lol:

Mutta oikeesti, ihastumisia tapahtuu itse kullekin pitkissäkin parisuhteissa ja ne yleensä on vaan semmoisia ohikiitäviä tapauksia. Ehkä sun kannattais yrittää puhua muijalles järkeä päähän, ja jos sitä ei saa puhuttua, niin sitten on parempi nostaa kädet pystyyn ja ruveta kantamaan sen kamoja rappukäytävään.

"Helppo" tuosta suhteesta on vielä toistaiseksi poistua, mietipä jos olisitte yhdessä vielä 10 vuotta, naimisissa ja kolme lasta ja yhteinen laina, ja sitten taas tapahtuu tämmöinen ihastuminen? Kyllä mulla valitettavasti alkais tuossa jo varoituskellot soida.

Perkele, en minä aina oo näin negatiivinen.

---

En kokoinen, mutta ehkä näköinen. En kehtaa ihan alkaa kovin fyysiseksi tässä, mutta oon kyllä harkinnut että vois pienen juttutuokion järjestää.

Tässä on tilanne nyt sen verran rauhoittunut, että se kämpänhakubuumi ei ole ollut niin kova ja ollaan taas lähennytty mystisesti jonkun verran. Pitää nyt vain tutkailla tilannetta ja tehdä sen pohjalta päätöksiä. Tuo erilleenmuutto tekis varmasti hyvää suhteelle, mutta toisaalta se antaa sitten taas vapaudet tehdä mitä tahansa toisen tietämättä.

Lainaus:

---

Alkuperäinen postaaja Threnody

Tuo erilleenmuutto tekis varmasti hyvää suhteelle, mutta toisaalta se antaa sitten taas vapaudet tehdä mitä tahansa toisen tietämättä.

---

Mutta sitten sä ainakin tietäisit, että minkälainen nainen se todellisuudessa on. Jos erillään asuminen menee hyvin eikä syrjähyppyjä tule, niin on helppo muuttaa taas yhteen. Toisaalta jos kaikki meneekin päin persettä, on siinä eroaminen helpompaa.

Paljon helpommalla pääsisi ja voisi keskittyä työhönsä jos työpaikalle ei otettaisi vastakkaista sukupuolta. T: Erästä herkkua sillä silmällä tiiraileva :blushing:

Kyllä se silmäkarkki työpaikalla piristää. Äläkä vain tiiraile vaan iske kiinni :D Ei kuitenkaan kirjaimellisesti ettei tule syyte ahdistelusta...

Netti deittailun sykkivässä maailmassa törmäsin naiseen joka erosi miehestään ilman sen kummempaa syytä. Kolme lasta ja kaikki hyvin. Sama työpaikka.

Tahdon vain sanoa, että jos on lähteäkseen, niin lähtee. Ei tarvitse edes syytä. Ei nappaa, vaihtelua etc. Älä ankkuroi itseäsi. Vaikka kuinka nyt vituttaa, niin edessä on paljon uutta ja kummaa.

Lainaus:

---

Alkuperäinen postaaja Threnody

Onpahan ollut taas pikkusen vaikeaa tässä muutaman viime viikon aikana. Ollaan tosiaan oltu kohta lähes kolme vuotta nykyisen tyttöystävän kanssa yhdessä (joista kaksi vuotta saman katon alla), eikä suhteessa ole mun puolelta ollut koskaan juurikaan valitettavaa. Tää mun emäntä on ihmisenä ja seurustelukumppanina ollut aina helppo ja joustava, juurikin sellainen joka mulle sopii.

Hankin tyttöystäväni toukokuun lopussa töihin omaan työpaikkaani, joka työllistää melkoisen määrän porukkaa. Sain joitakin aikoja sitten vihjeen siitä, että emännällä olisi jonkun sorttinen ihastus päällä johonkin työkommuunimme jäseneen. Pohdin asioita mielessäni ja syrjäytin kaiken ajatellen, että kylläpä tuo tuosta varmasti ohi menee. Eräänä viikonloppuna, kun itse olin muualla illanvietossa, emäntä oli lähtenyt työporukan kanssa illanviettoon ja tottakai tämä kyseinen ihastuksen kohde oli mukana kyseisessä poppoossa. Siinä oli sitten illan aikana juotu ja tanssittu ja yhdessä vaiheessa tämä ihastus olikin myöntänyt olevansa myös ihastunut emäntääni. Siitäpä se alamäki sitten alkoi. Mitään ei ollut tapahtunut kyseisenä iltana, mutta emäntä otti asian seuraavana päivänä puheeksi ja kertoi minulle kaiken tästä episodista. Samalla paljastui, että hänen mielestään meidän suhteessa ei ole yhteyttä ja puuttuu muitakin elementtejä ja hän haluais muuttaa omaan kämppään ja opetella elämään itsenäisemmin, jonka jälkeen ois taas mahdollista harkita takaisin yhteen muuttoa. Sanoi myös, että meitä kumpaakin vaivaa läheisriippuvuus, jonka vuoksi emme kykene olemaan ilman toisiamme, ja tästä pitäis nyt päästä eroon.

On se tuossa kämppiä jonkun verran katsellut, mutta vielä ei ole sopivaa löytyny. Ollaan sovittu, että pidetään taukoa suhteessa, mutta vähän kyllä pelottaa miten tässä käy. Varsinkin kun tiedän, että sillä on vieläkin suuria tunteita sitä työkaveria kohtaan, joka nyt on onneksi ollut parisuhteessa jo viisi vuotta. Tiedä mitä tapahtuis jos se ois vapailla markkinoilla. Saa nähdä mitä tässäkin tapahtuu, kovasti olen kyllä yrittänyt muodostaa päässä sopivaa skenaariota ongelmien ratkaisemiseksi. Pahinta ois, jos nuo kaksi päätyisivät yhteen ja joutuisin sitten työpaikalla katselemaan niitä, pää varmaan räjähtäis.

---

En haluaisi nyt mieltä pahoittaa mutta kyllä avovaimosi on jo päätöksen tehny. Veikkaan, että on siellä aiemmin muutakin tapahtunut kuin pelkästään tanssittu. Kotona vaan kerrotaan 1/3 tapahtuneesta kun vähän morkkis vaivaa. Kuulostaa vain, että ei halua sinun mieltäsi pahoittaa. Varmaan toisellakin suunnalla on mietitty uudenlaisia järjestelyjä.

Tähän ei oikein voi muuta enempää sanoa kuin, että tsemppiä ja toivottavasti olen väärässä.