Höyrypään lyhyt sähköoppi

Lueskellut tätä foorumia aika ahkerasti ja tämmöinen täältä uupuu. Höyrypään käsikirjassa asiaa sivutaan atojen resistansseista mainittaessa sekä VV/VW modeista puhuttaessa. Mutta suoranaista selitystä mikä vaikuttaa mihin ja miksi ei ollut.

Näiden laitteiden kanssa pellelillessä tulevat termit jännite, virta, vastus ja teho hyvinkin tutuiksi. Niiden keskinäisen vaikutukseen pätee muutama lainalaisuus, jota tässä olisi tarkoitus selvittää.

Jännite: mittayksikkö on voltti (V) ja laskukaavoissa käytettään merkintää U.
Virta: mittayksikkö on amppeeri (A) ja laskukaavoissa käytettään merkintää I.
Vastus: mittayksikkö on ohmi (ohm tai Ω) ja laskukaavoissa käytetään merkintää R.
Teho: mittayksikkö on watti (W) ja laskukaavoissa käytetään merkintää P.

Ammattikoulun sähköopin opettajaa lainaten, hyvä muistisääntö sähkötekniikan alkeisiin on PUIMURI.

Sähköjutut on sen verran keskittymistä vaativaa puhaa joten jätetään ämmät pois mielestä:
P U I M U R I
Sitten vain yhtäsuuruus ja kertomerkit mukaan kuvioihin:
P = U * I ja U = R * I

Ja näin meillä on kaksi tärkeintä sähköopin laskukaavaa:
P = U * I, teho on jännite kertaa virta
U = R * I, jännite on vastus kertaa virta

No itse asiassa noista saadaan matematiikan laskuoppeja soveltamalla kuusi erilaista kaavaa, mutta kun tämä aihe on sähköoppi, niin sen kummemmin selittelemättä kaikki kuusi:

P = U * I
I = P / U
U = P / I

U = R * I
I = U / R
R = U / I

Ja jotta jotakin hyötyä tästä on niin otetaanpa muutaman esimerkin avulla nuo kaavat höyrypään hyötykäyttöön.

Tavallinen eGo-akku taitaa antaa ulos reguloitua jännitettä 3,7V ilman kuormaa ja 3,3V kuorman kanssa. Höyrypään käsikirjassa kartojen kohdalla mainittu LR, eli alhainen resistanssi ainakin Bogen osalta tarkoittaa kahta ohmia ja SR normaali resistanssi kolmea ohmia. Joten lykätään kokeeksi kumpikin vuorollaan kiinni tuohon eGO akkuun.

Tuolla 3,3 V jännitteellä sekä kolmen ohmin Bogella kokoonpano haukkaa akusta 1,1 A virran ( I = U / R , I = 3,3 / 3).
Taas 3,3 V jännitteellä sekä kahden ohmin Bogella kokoonpano haukkaa akusta 1,65 A virran ( I = U / R , I = 3,3 / 2).
Ja tehoksi muutettuna kolmen ohmin Bogen käämiä lämmitetään 3,63 W teholla ( P = U * I , P = 3,3 * 1,1)
Ja kahden ohmin Bogen käämiä kiusataan jo 5,445 W teholla ( P = U * I , P = 3,3 * 1,65)

Ja näissä laitteissahan tuo teho on suoraan lämmitysteho, joten kahden ohmin Bogella saa eGo akusta huomattavasti paremmin höyryä. Otetaan nyt kertauksen vuoksi vielä yksi esimerkki: nakataan Bogella kuikkaa ja kaivetaan jostakin puolentoista ohmin clearo ja sormet ristissä toivotaan että eGo suostuu toimimaan tuon kanssa. Eli 3,3 volttia jaetaan 1,5 ohmilla ja saadaan jo 2,2 amppeerin virran kulutus. Ja tuo virtamäärä kun kerrotaan laitteen 3,3 voltilla rääkätään clearon atopäätä jo 7,26 watin teholla.

Tästä varmaankin kaikki ehtivät huomioida että jännitteen pysyessä vakiona, vastuksen puolittaminen nostaa tehon ja virran kaksinkertaiseksi.

Mikäli vastus halutaan pitää vakiona (käytetään samaa kartoa) samaan tehoon tarvitaan enemmän jännitettä. Kolmen ohmin Bogea halutaan kiusata tuolla 7,26 watin teholla: kaavoja vähän sovelletaan ja saadaan tehon kaavaksi P = U² / R
ja tuota hieman taas matematiikalla käpistelemällä muotoon P * R = U², eli U² = 7,26 * 3
ja jatketaan laskentaa U² = 21,78 V josta edelleen U = 4,667 V. Ja virtaa kuluu 1,556 A. Eli samaan tehoon samalla vastuksella tarvitaan vain noin puolet lisää jännitettä ja sitäkautta myös noin puolikas lisää virtaa.


Lyhyt tiivistelmä höyrypäille: vakiojännitelaitteille (eGo) valitse niin pieniohminen ato kun laitteesi vaan suostuu ajamaan. Isompiin ohmeihin sitten tarvitaan jo säädettävää laitetta. Edellisistä esimerkeistä tuo 2,2 amppeeria eGo akusta kuulostaa ainakin minusta hyvinkin hurjalta lukemalta.

Toivottavasti tästä on jollekulle apua.

Ihan hyvää tekstiä ja tärkeää, mutta meillä ainakin pidempään foorumilla olleilla on tallessa jokin valmis laskuri noille ;)

Laskurilla on toki näppärämpää numeroita pyöritellä, kuin itse laskemalla, mutta pirun hyvä teksti silti, joka IMO kannattaa jokaisen lukasta, jos ei sähköopin perusteet ole hallussa. Aukeaa käsitteetkin ehkä hieman paremmin, mikä mahdollisesti hieman vähentää näitä "mulla on 1.5ohmin dual coilille säädetty Vamosta 6V ja 7W, miks ei höyryä kunnolla?"-tyylisiä kysymyksiä. :D
Tai ainakin voi tuon viestin likata silloin lukemaan.

Mun puolesta tän vois heittää tahmatuks. ;)

Lainaus:

---

Alkuperäinen postaaja IcedForce

Ihan hyvää tekstiä ja tärkeää, mutta meillä ainakin pidempään foorumilla olleilla on tallessa jokin valmis laskuri noille ;)

---

Kiitti linkistä. Enpä tuollaista ollut huomannutkaan, mutta nut läpsähti kirjanmerkkeihin.

Ja noitahan voi vielä yhdistellä. P=UI ja I=U/R esim kun yhdistää niin P=U^2/R jne. Eli 4V ja 1ohm saadaan 4*4/1 teho eli 16w.

Kiitos tästä, jos nyt vähenis tämä " Mulla on tässä vamossa 8w ja 6v, ihmiset kusetti kun sano et protankille 8w on hyvä ja silti palaa koko ajan" :D

On tuo hyvä että opastettu :) Toisaalta itselläkin kaiffareita keitä ei kummemmin kiinnosta sähköopit. Ja silloin luetaan laitteen näytöltä eri arvot. Siihen auttaa tietty esim näytöt missä näkyy sekä jännite että teho. Eikä vain joko tai. Huomaa jos alkaa säätämään että molemmat muuttuu vaikka vain toista muuttaa.

Kiitos tästä ! :)

Hieman on aikaa kulunut ketjun aloituspostauksesta, laitteet on muuttuneet matkan varrella, ja nyt myöhemmin tuon lukeneena taisin mennä vähän ohituskaistaa pitkin tuota kirjoittaessa. Joku saattaa kuitenkin noita Bogeja käyttää, niin jätetään alkuperäinen viesti koskemattomaksi ja tehdään pieni syventävä lisäys. Sytykkeen antoi eräs foorumilainen IRCissä jolle nuo sähköopin perusteet tuntuvat, itseopiskelusta huolimatta, vaikeille, mutta into drippereiden kanssa pelaamiseen on kova.

Samoin on foorumilla taas alkanut lisääntyä nämä kysymykset "ostin dripperin, minkälaista lankaa tarvitsen ja minkälaisen setupin teen?". Jo kysymyksestä näkee ettei kysyjällä ole hajuakaan näistä lainalaisuuksista...


Joten asiaan: Höyryttelyssä meitä kiinnostaa tai oikemmin höyryttelyyn vaikuttaa kaksi lainalaisuutta, toinen on Ohmin laki ja toinen on Joulen laki.

Näistä ohmin laki käsittää virran, jännitteen ja resistanssin keksinäista suhdetta toisiinsa.

Selkokielellä sanottuna: Virtapiirin läpi kulkeva virta on sitä suurempi, mitä suurempi jännite johtimen päiden välillä vaikuttaa ja piirissä kulkeva sähkövirta taasen on sitä pienempi, mitä suurempi resistanssi piirissä on.

Lyhyemmin: jännite on suoraan verrannollinen virran suuruuteen ja virta on kääntäen verrannollinen resistanssin suuruuteen.

Huomaa että molemmissa lausekkeissa, lauseen molemmat osat ovat yhtäaikaa voimassa! Sähkötupakkakäytössä käämin tarvitsema virta on riippuvainen sekä modin tarjoamasta jännitteestä että itse käämin resistanssista.

Ja tämä virtamäärä on se mikä pitää sähkötupakassa ottaa huomioon, ennen kaikkea mekaanisten modien kanssa akkuja valitessa. Mutta myös säädettäven laitteiden kanssa siten että säädettävä laite tarjoaa riittävästi virtaa.

Eipä unohdeta esimerkkien voimaa asioiden selittämisessä ja omaksumisessa. Ryöstetään aloitusviestistä termit ja kaavat sekä kääritään hihat ja ryhdytään hommiin. Ja kaikki esimerkit käsittelevät tilannetta jossa käytössä on mekaaninen boksi/putki.

Kaikki esimerkit ovat kaavojen pyörittelyä ja raakaa matematikkaa, joten otetaan esiin nuo kaavoissa käytetyt merkit termeineen esiin:

Jännite: mittayksikkö on voltti (V) ja laskukaavoissa käytettään merkintää U.
Virta: mittayksikkö on amppeeri (A) ja laskukaavoissa käytettään merkintää I.
Vastus: mittayksikkö on ohmi (ohm tai Ω) ja laskukaavoissa käytetään merkintää R.
Teho: mittayksikkö on watti (W) ja laskukaavoissa käytetään merkintää P.

Ja sitten ne Ohmin lain laskukaavat:

U = R * I
I = U / R
R = U / I

Esimerkki yksi: Omistan LG INR 18650 MH1 akun, kuinka pieniohmisen setupin voin turvallisesti dripperiin tehdä?

Vastaus: Akkulan sivulta saadaan tieto akun maksimaalisesta jatkuvasta purkuvirrasta, joka on 10 amppeeria. Ja tiedetään että kyseinen akku antaa täyteen ladattuna 4.2 Voltin jännitteen. Tässä tapauksessa otamme listan viimeisen laskukaavan käyttöön: R = U / I ja sijoitamme löydetyt lukuarvot tuohon kaavaan. R = 4.2V / 10A. Taskulaskin kertoo meille että tulos on 0.42 ja tämä siis ohmeina. Eli pienin turvallinen setuppi dripperiin on 0.42 ohmia. Käytännössä suosittelisin lisäämään tulokseen pienen varmuusvaran, eli käytännössä matalimmillaan puoliohminen setuppi. Pidemmän päälle akku rasittuu jatkuvasta täysillä ajamisesta ja akku kuluu loppuun nopeammin.

Esimerkki kaksi: Haluaisin dripperissä käyttää 0.25ohmin setuppia, minkälaisen akun tarvitsen?

Vastaus: Tiedossa on siis akun maksimijännite 4.2V sekä aton vastus 0.25ohmia. Keskimmäinen kaava antaa ratkaisun.
I = U / R ja lukuarvot sijoittamalla I = 4.2V / 0.25ohm taskulaskin antaa lukemaksi 16.8 amppeeria. Tässäkin pieni varmuusvara kehiin joten kannattaa varmistaa että akku antaa sen 20A jatkuvaa purkuvirtaa.



Sitten käsittelyyn Joulen Laki. Joulen lailla lasketaan kuinka paljon virtapiirin vastus muuttaa sähköenergiaa lämpöenergiaksi. Lämpöenergian SI-standardin mukainen yksikkö on Joule, ja se meille tutumpi tehon yksikkö on watti, joka itse asiassa tarkoittaa yhtä Joulea yhdessä sekunnissa. Ajalla ei tässä käytössä ole mitään merkitystä joten voimme raakasti jättää tuon ajan yksikön pois, eli laskemme Joulet suoraan wateiksi. Pidemmittä höpinöittä kaavat kehiin.

P = U * I
I = P / U
U = P / I

Näistä yleensä tarvitsemme vain tuota ensimmäistä.

Ja ne esimerkit. Esimerkki kolme: Millä teholla tuo 0.25ohmisen dripperin setuppi höyryää?

Vastaus: Edelleen maksimijännite mekaanisella modilla on 4.2V ja edellisen esimerkin tarvitsee akulta 16.8 amppeeria virtaa. Ensimmäinen kaava antaa vastauksen P = 4.2V * 16.8A ja taas taskulaskimella laskettuna 70,56 wattia.

Laitetaan tähän vielä pari muutakin laskua, käytettäessä tuota komboa akun varaustila ja sitäkautta jännite tippuu pikkuhiljaa. Muistetaan että samalla tippuu myös tarvittavien amppeerien määräkin. Akun nimellisjännitteellä 3.7V virtaa kuluu ohmin lain mukaan (I=U/R) enää 14.8A ja tehoa kombo puskee 54.76 wattia. Akun tyhjentyessä edelleen 3.2 volttiin, virtaa kuuluu 12.8 amppeeria ja tehojakin tarjotaan vain 40,96 wattia.

Jos haluaa näissä laskuissa säästää yhden laskuvaiheen niin ohmin lain laskukaavan voi sijoittaa tuohon joulen lain laskukaavaan ja toisinpäin. Elikkä kun tiedetään jännite ja vastus voimme laskea tehon ilman että laskemme välillä virran määrän. Siis joulen kaavaan P = U * I sijoitamme ohmin laista virran laskukaaan I = U / R, eli P = U * U / R lyhyemmin P = U^2 / R. Ja epäilijöitä varten tarkistetaan lasku. 3.7 voltilla laite antaa 3.7 * 3.7 / 0.25 = 13.69 / 0.25 = 54.76 wattia.


Miten tämä vaikuttaa nykypäivän säädettäviin modeihin? Se modi toimii joka tapauksessa noiden lainalaisuuksien kanssa ihan samalla tavalla kuin mekaanisetkin. Säädettävä modi helpottaa käyttäjän elämää kun ei (valitettavasti) tarvitse vaivata päätään moisilla laskukaavoilla. Vaihdettava-akkuisissa vehkeissä nuo akkujen virtarajat kannattaa ottaa tosissaan. Se 10A akku tungettuna iStick 100W sisään saattaa saada pahaakin vahinkoa aikaan väärälä setupilla, vaikka itse modissa on suojamekanismit olemassa.

Otetaan esimerkiksi tuo 0,25 setupin dripperi ja iStick 100W. Tikku antaa jännitettä 2V - 10V.

2 voltilla 0.25 ohmia tekee 8 amppeeria ja 16 wattia. Tuota pienempään lukemaan laitos ei pääse vaikka kuinka säätönappia takoisi. Entäs maksimi? No laitteen mallin mukaan 100w tehoa maksimissaan. Paljonko se vaatii akuilta tuolla 0.25 ohmilla? Tarvitsemme kaksi kaavaa I = P / U ja U = R * I. Sijoitamme jälkimmäisen kaavan edelliseen I = P / R * I josta hieman matematiikkaa käyttäen saamme helpommin laskettavan muodon I * I = P / R eli I^2 = 100 / 0,25 ja taas I^2 = 400. Siis akuista revitään tuolla setupilla 20A virtaa laitteen maksimi teholla! Kestäähän akkusi tuon?


Ja lopuksi sitten yksi linkki netistä löytyvään laskuriin.

Kiitos! Tämä täytyy kyllä lukea, tämä selvennyskin, vielä pariin kertaan tai useampaan, mutta tarpeeksi tätä rautalankaa kun tankkaa niin ehkä alkaa tulemaan järkeä näihin asioihin.

Kiitän näin uutukaisena ja opettelevana sählärinä siitä, että joku jaksaa vääntää tätä rautalankaa! Esimerkit, selvennykset... Ei voi muuta kuin nostaa hattua. Kiitos.

Kynä ja paperia kouraan ja muutaman käytännönesimerkin lasket, niin aukeaa huomattavasti paremmin. Siinä aukeaa syy ja seuraus aika kuvannollisella tavalla.

Hyvä topikki. Hieman haluan painottaa että nämä kaavat ovat vain täsäsähkön alaisia. Eli jos joku keksii käyttää verkkovirtaa tai generaattoria jännitelähteenä ( :DD ) niin silloin pitää ottaa huomioon vaihe-ero ja muutama muu juttu.

Eli toisin sanoen jännite ja virta muuttuvat ajan funktiona riippuen siitä missä kohtaan mennään aaltoa. Vaihtosähköpiireissä jännite saadaan kaavalla u(t)=ü*sin(kulmataajuus*t + FIIu), sama pätee virralla mutta käyttäen virran huippuarvoa.
Löytyy kyllä lisää aiheesta jos kiinnostaa, harvemmin vaan sähkökessu toimii vaihtosähköllä :)

Ainoot vaihtovirtavehkeet taitaa olla Dicodes Danit, ja niiden eri nimillä myytävät versiot.

Linkkaappa mulle jokin niistä laitteista,ihan mielenkiinnosta haluisin nähä millainen viritelmä on kyseessä meinaan yksikään akulla toimiva ei ole vaihtovirtalaite :D

Hyvä huomio Miraz, tuo tasasähkö. Jätin vaihtosähkön kokonaan mainitsematta, koska yritin lähinnä aloittelijalle tuota kirjoittaa. Turha sotkea kenenkään päätä enempää kuin on pakko. ja onhan tuo Joulen lakikin itse asiassa alun perin sekä ajan että jännitehävikin välinen funktio. Stupakkikaytössä voidaan tosissaan unohtaa moiset hienoudet ja oikaista mutkat suosiksi (1J = 1W).

Totta :P Onko sinussakin sähköinssin vikaa ?

Lainaus:

---

Alkuperäinen postaaja Miraz

Linkkaappa mulle jokin niistä laitteista,ihan mielenkiinnosta haluisin nähä millainen viritelmä on kyseessä meinaan yksikään akulla toimiva ei ole vaihtovirtalaite :D

---

Tossa nyt jotain hölinää Danista, ja Busardolla ja kaikilla muillakin viteota löytyy: Dicodes Dani and Pipeline Pro - TimboZero Vaping

Lainaus:

---

Alkuperäinen postaaja Miraz

Totta :P Onko sinussakin sähköinssin vikaa ?

---

Vähän joo. Elektroniikan kanssa leikkinyt teini-ikäisestä asti.

Seuraavaksi lisätään soppaan Kirchhoffin virtalaki dual-, tripla- ja quad-coilien laskentaan :sarcasm:

Norttonin teoreema sähkökessuihin? :p

En nyt äkkiseltään plärätessä löytänyt sähköoppia reguloiduille laitteille tästä ketjusta. Lyhykäisyydessään akulta revittävä virta on helppoa laskea näin: Watit jaettuna akkujännite jaettuna hyötysuhde. Hyötysuhteeseen vaikuttaa sitten piirin ampeerit, ohmit ja voltit ja lämpötila jne. Yleensä nykypäivän reguissa on se 85-93% hyötysuhde.

Esimerkkinä nyt se iStick 100W joka ylempänä laskettiin väärin. 100W / 4.2V / 0.90 = 26.45A. Per akku kuormaa tulee siis 13A.

Sigelei 100W joka on taasen sarjaan, 100W / 8.4V / 0.90 = 13A.

Akkuja rasitetaan siis loppupelissä saman verran, teoriassa. Piiri kuitenkin todennäköisesti toimii paremmalla hyötysuhteella jos akut on sarjaan koska ainahan se on energiatehokkaampaa reguloida alas, kuin ylöspäin. Täten revitty virta akuilta on pienempi.

Kys. kaavan takia reguloiduissa akuilta revitty virta kasvaa mitä tyhjempiä ne ovat. Meksuissa taas toisinpäin.

Minä en allekirjoita tuota. Kaikki nykyset reguloidut käyttää PWM:ää (WIKI) joka ei ime amppeereja silloin kun ei boostata jännitettä.

Mietippä mikä tahansa akuilla toimiva laitos, turvavalot/upsit yms. miksi niissä ei sarjoteta jännitettä ja muunneta pienemmäksi jos se on hyötysuhteeltaan parempi? käytännössä kaikissa on rinnan kytketyt akut. miksi? kyllä se jännitteen pienentäminenkin varsinkin portaattomasti kuluttaa akkua. väitän että jopa enemmän. Tietäähän sen jopa noista vene yms akuista että se loppu akku antaa paljon vähemmän pihalle kuin täyteen ladattu. miksi ei siis rinnan kytketä akkuja ja käytetä mahd pitkään niitä täytenä.


Mutta hyviä pointteja kyllä. tätä voi pähkätä tässä höyrytellessä. :):thumbup:


tietty jos on tarkotus ajaa niitä pariston amppeeri rajoja niin silloin tietty sarjaan kytketyt akut on parempi, koska antaa valmiiksi kovemman jännitteen. Itse kun en noita sub ohm amppeereja käytä niin ajattelen ehkä eri kantilta.


Summa summarum, jos sub ohmaat reguloidulla siellä 8.4V kieppeillä. niin varmasti sarjassa parempi. jos taas käytät maltillisesti niin rinnan kytketyt parempi?

hyötysuhde on hyvä ottaa huomioon. toki akulta otetaan enempi kun laskennallinen koska piirit välissä kuluttaaa. Tuota en tullut itse edes ajatelleeeksi.

PWM on vanhanaikanen juttu. Nykyään kylläkin kaikki ovat DC-DC konverttereita ;)

ei ainakaan viime keväänä ollut ykskään. onko kesällä kaikki muuttunut?


yks putki modi oli. oisko ollu joku dicone dani. muut kaikki ampu 10-30khz pulssia.

tahdon nähdä nämä dc-dc piirit. eppäilen että kesässä kaikki muuttunut.

Esim. Evolven piireissä on digital switch-mode DC-DC converter = pwm ( nostaa ja purkaa jänöä tietyllä taajuudella).

Lainaus:

---

Alkuperäinen postaaja japau

tahdon nähdä nämä dc-dc piirit. eppäilen että kesässä kaikki muuttunut.

Esim. Evolven piireissä on digital switch-mode DC-DC converter = pwm ( nostaa ja purkaa jänöä tietyllä taajuudella).

---

PWM ei perustu taajuuden vaan pulssisuhteen muuttamiseen. Kyllä evolvin piireissä on ollut DC-DC (joka on eri asia kuin PWM) darwinista lähtien. Ja darwin tuli markkinoille jo 2010.

Evolvin foorumilta:

"I can't imagine why PWM would be useful. We've been true DC-DC all the way back to the Darwin. The hardware could be made to do it, but it would be a massive step backwards for no benefit I can see."

Lainaus:

---

Alkuperäinen postaaja japau

tahdon nähdä nämä dc-dc piirit. eppäilen että kesässä kaikki muuttunut.

Esim. Evolven piireissä on digital switch-mode DC-DC converter = pwm ( nostaa ja purkaa jänöä tietyllä taajuudella).

---

Varmaan kaikki on pwm jos ei ymmärrä mikä se on.

No sitten niissä skooppikuvissa on kaikissa ihan järkyttävät ripplet (säröt) jossain 15-60khz kieppeillä koska pahimmat on n. Voltin luokkaa... minusta tuo on melko sykkivää jo tuollaisenaan.

Tietenkin saattaa olla etten ole vaan nähnyt evolvesta kunnon skooppikuvia.

Lainaus:

---

Alkuperäinen postaaja Rommel

Varmaan kaikki on pwm jos ei ymmärrä mikä se on.

---

On niillä eroa. Hyvä että joku edes kyseenalaistaa netti kirjoituksia. Piti googletella ittekkin että mikä niiden ero on.

Tainnut PWM suurimmat ongelmat olleet että teholliset arvot oli ainakin aikoinaan laskettu väärin + pwm on vaihtelevaa sähköä eli ehkä mesh vermeillä aiheuttanut vaihtosähköstä johtuvia lieveilmiöitä koska vastus on kelan muodossa ja rautasisälmyksellä (mesh) voisi jopa täyttää varteenotettavan kelan mitat. DC-DC taas meinaa että tasasähköstä muutetaan tasasähköä mutta itse piireissä voi hyvin olla pulssia (pakostakin jollain tasolla säädettävissä). Ulostulossa jännite vain on tasattu hyvin lähelle puhdasta tasasähköä. Akulta voi kuitenkin ottaa jännitettä pulssimuotoisesti. Eli kyllä itse dc-dc piireissä on tasasähkökaavoja korkeampaa matematiikkaa. Hyötysuhde kertoo kuinka hyvin teho muutetaan akulta atolle. Lisäksi akun kestoon vaikuttaa esim stand by eli kuinka kuluttaa akkua kun laite seisoo hyllyssä. DC-DC sähköä varataan muunnoksessa ja se aiheuttaa viivettä mikäli laite sammutetaan täysin kun ei käytetä. Eli lyhyesti aika paljon joutuu luottamaan mitä laitteesta ilmoitetaan esimerkiksi hyötysuhteeksi ja nekään infot ei välttämättä anna koko kuvaa vaikkapa akunkestosta. Lisäksi akun kapasiteetteja ilmoitellaan hiukan eri kriteereillä ja kuinka paljon modi käyttää akun kapasiteetista ei yleensä kerrota.

Tuo on kanssa faktaa että tehosäätöiset imee loppuakun nopeammin jos jännitettä katsotaan. Kun otetaan irti sama teho niin alemmalla jännitteellä joudutaan nostamaan virtaa eli akun suurin kapasiteetti on jännitekäyrän yläpäässä. Kuten jo aiemmin olikin teholaskuja mekaanisella jännitteen laskiessa. VW vermeellä vain ulos annettava teho ei laske vaan akusta otettava virta nousee. Ja tuo varaustilan näyttö on vieläkin modeissa lasten kengissä. Kun varaus näyttää puolta akkua niin todellisuudessa akkua reilusti vähemmän jäljellä mikäli varaustilan näyttö suhteutettaisiin koko akun tasaiseen kapasiteettiin ja sen käyttöön tasaisilla tehoilla.