joo, tuota ei kans ymmärrä ei..."oho, mää ajan sataakahtakymppiä mutta SUN autolla pääsee sataaneljääkymppiä!!!!" Helvetti, mun Lada-vainaalla pääsi sataaviittäkymppiä jo vuonna -92 kun sain kortin. :D
Printable View
Vittu että alkaa tulla mitta täyteen noiden emännän kissojen kanssa. Siinä on kyllä sellasia saatanan lähettiläitä, ettei mitään järkeä. Miten ihmeessä kaks noin pientä elukkaa voi kylvää noin paljon kaaosta ja tuhoa tähän kämppään, itellä alkaa kohta mielenterveys järkkymään noiden kanssa. Kaikki energia pitää kohdistaa kaikkeen mikä vaan on tuhottavissa, mm. saunan lauteita on raavittu ja pureskeltu, astioita on hajotettu, matot on raavittu pilalle, piuhoja on purtu poikki ja nyt viimeisimpänä nuo oli käyny jyrsimässä pesukoneen poistovesiputkeen mukavat reiät. Ruutaa mukavasti pitkin vessaa noita paskavesiä.
Nukkumisesta ei tuu mitään jos nuo vaeltaa vapaana yöt tuolla olohuoneessa, niillä alkaa aina alkuyöstä hirveä ralli ja tappelevat sitte tuolla sohvan takana tuota makkarin ohutta ja varsin "rumpukalvomaista" seinää vasten. Kuulostaa siltä niin kuin joku panssarivaunu ajelis pitkin kämppää. Sen takia noita on pitäny alkaa säilyttämään vessassa joka yö, mutta sielläkin pitää sitten tehdä tuhoa minkä kerkeää. Saunan oven alusta pitää teljetä saunajakkaralla joka yö, ettei ne mene saunaan järsimään lauteita pilalle. Nyt vielä kun emäntä on päättäny alkaa pönttökouluttamaan noita, toinen kuseksii ja paskoo aivan mihin sattuu. Mun laukkuun on kustu kahdesti, pyyhkeiden päälle yhdesti, satunnaisten vaatteiden päälle vähän liianki monesti ja paskakokkareita löytyy vessan lattialta harva se päivä.
En voi käsittää miten jotkut voi pitää kissoja jotenki mukavina elukoina. Tuollasia saatanan "vittu ei kiinnosta" -apinoita, jotka ei oo ihmisiltä muuta vailla kuin ruokaa. Sitten syömisen jälkeen kiipeillään paskatassuilla pöydille ja tiputellaan kaikki roju alas lattialle mikä vaan on mahdollista tiputtaa. Sitte hypitään takas lattialle ja pyöritellään tavarat tassuilla jonnekki sohvan/hyllyn alle piiloon, mistä niitä ei koskaan löydä. Omat lelut ei kiinnosta paskaakaan, tai sitte ne vain hukataan puolen minuutin leikkimisen jälkeen ja energia kohdistetaan muiden asioiden tuhoamiseen. Kyllä jos tämä ois mun päätettävissä, nuo lähtis melko saatanan nopeaa litomaan tästä kämpästä. Mukava kun nuo vielä elääkin sen +-20 vuotta ja kummallaki on ikää mittarissa 1,5 vuotta :mad:
Ja tosiaan kaikkea näiden kanssa on kokeiltu että rauhottuisivat, mutta ainoa järkevä diagnoosi tuohon vittupääkäytökseen taitaa olla tuo kissojen nuori ikä. Kummatki on leikattuja poikakissoja ja luvutettu yli 12-viikkoisena, että ei pitäis olla siitä kiinni.
kyllä ne alkaa rauhoittua siinä 10-11 vuoden kiepeillä, tai sitten jos lihotat ne kunnolla niin ehkä hiukan aiemminkin :D
Meillä käynyt kyllä hirveä tuuri kun ollut 4 pentuina otettua kattia 20 vuoden aikana eikä yhtään kovin pahaa tuholaista tullut vastaan. Tämä viimeisin löytiäinen tosin raapii kaikki pöydänjalat mutta mikäs noita on pari kertaa vuoteen hioessa/vaihtaessa. Emäntä osti juuri kattoon saakka ylettyvän kiipeilytelineen mutta ei näy nuo köysitolppasysteemit pärjäävän teakille.
Saattanut vaikuttaa asiaan että otettu aina yksi kerrallaan...kaikki on aina kiintyneet enemmän omistajiinsa kuin toisiinsa. Tai mistä noista tietää...
:banghead:voi helvetti!!!! joku vitun kusipää ämmä on laittanut kuluttajariitalautakuntaan valituksen emännän parturityöstä - valittaa saatana että on tuhonnut pään ja hiukset - ei VITTU se saatana kasvaa takaisin , ei 20v. yhtään asiakasta valittanut ... ja tää perkele vaatii 450€ KORVAUKSEN X-( ÄMMÄLLÄ ON SAATANA IKÄÄ 70v ....VOI VITUN VITUN VITTU
No onneksi tässä on enää 8,5 vuotta jäljellä :) Emäntä otti aluksi yhden pentuikäisen kissan ja jokusen kuukauden päästä haki eräältä toiselta omistajalta tuon toisen karvaluudun. Oli kuulemma yhtäkkiä tullut kissa-allergia ja halusi päästä kissastaan eroon. Ja tuo "uudempi" kissa on tuollainen kauhea karvanlevittäjä, mun jokainen vaate on aina ihan tuollaisessa valkoisessa nukkamaisessa kissankarvassa. Ei jaksa enää edes puhdistella noita vaatteita, kun ne karvottuu kymmenessä minuutissa uudelleen. Mukava vielä kun käytän yleensä mustia vaatteita, nuo valkoiset karvat erottuu aika hyvin niistä.
Kumppaniin olen sen verran kiintynyt, etten sitä ole pistämässä pihalle. Valitettavasti noista kissoista luopumisesta on aivan turha edes puhua, koska tämä on yksi maailman eläinrakkaimmista ihmisistä, eikä pysty elämään ilman lemmikkiä. Itse oon aina ollu enemmän koiraihmisiä ja tottunut elämään ilman minkäänlaista lemmikkiä. Ei se auta ku kestää. Jospa mulle joskus iskee joku psyykkinen sairaus, jonka johdosta nuo katit on pakko pistää kiertoon :D
Varmaan jotaki kissamutaation läpikäyneitä jyrsijöitä :D Kuten sanoin, kaikkea on kokeiltu, myös feliwayta :D Sitä on ollu kahtenakin erilaisena versiona, pistorasiaan tökättävänä ja pullosta suihkutettavana. Ei mitään apua kummastakaan, aivan sama ku vettä ruutais pullosta.
Mummo sanoi että niillä oli aikoinaan kauhea sekopääriitapukarikissa, josta ei kukaan pitänyt. Päättivät sitte ampua koko elukan. Nykypäivänä tuollaisesta varmaan joutuu linnaan :D
Mulla on ollu jo kuukauden käytössä samanlainen takki, se imee kyllä aivan järkyttävän tehokkaasti tuota karvaa itseensä.
Mukava kun yrittää katsella jotain kissankoulutusvinkkejä netistä, ei niistä ole mitään hyötyä. Esim tuo klassinen; jos kissa hyppää pöydälle, suihkauta sitä suihkepullolla, niin jo alkaa pöydille hyppiminen loppumaan. No mitenhän vitussa tuokin on tarkoitus toteuttaa? Meillä kun kissa hyppää vaikkapa keittiön pöydälle ja nappaan suihkutuspullon kouraan, se hyppää samantien lattialle ja juoksee sohvan alle piiloon. Viiden minuutin päästä ollaan sitte taas tassuttelemassa pöydällä. Mitenhän vitussa tuossa pitäis nyt sitte ehtiä ruiskia sitä vettä? Tuohon keittiön pöydän viereen pitäis käytännössä jotenkin teleportata, ettei kissa ehdi lähteä litomaan karkuun.
Muinoin yhen muija kaa ku olin opetettii koira pois siitä ku ratsas aina keittiön pöydän ku oltii poissa sillai et ostettii muovisia hiirenloukkuja ja poistin jousesta vähä ettei iske lujaa vaa enemmänki säikäyttää.. pari kertaa testas koiruus mennä mut sit lopetti ruuan varastelun..
Onhan noita kissankoulutusmenetelmiä tullut kokeiltua laidasta laitaan ja opiskeltua kaikennäköisiä ohjenuoria noiden rauhoittamiseksi, mutta tuntuu aivan turhalta yrittää kouluttaa noita. Täällä on ollu mm. folioviritelmiä pöydällä, vateja täynnä vettä, yms, yms ja vielä kerrän yms, mutta eipä noista ole mitään apua. Nythän oli vasta tämä tutkimus, missä todettiin että kissoja ei kiinnosta. Ja kyllähän tuo on tullu huomattua, kissoja ei todellakaan kiinnosta. Tilannehan on se, että tuo meidän kaksikko on villiä vittupääsorttia ja itse en ole yhtään kissaihmisiä, eli ei mikään ideaalitilanne. Noista luopuminen tulee satavarmasti poikimaan mittavan ihmissuhdekriisin, jonka takia en oikein näe sitä vaihtoehtona. Ei se auta kuin kestää tilanne ja yrittää kaikin mahdollisin keinoin minimoida vahingot. Välillähän noiden kanssa menee hermot aivan totaalisesti ja tekis vaan mieli nakella kummatkin parvekkeelta alas, mutta ei eläinten tappaminen ole ratkaisu. Pitää vaan olla ovelampi kuin itse eläin.
Eipä kait tietyissä tapauksissa. Tulispahan halvemmaks ainakin. Tänään juuri vein haukun piikille ja jos ei olis itkua tullut aiemmin, ni viimeistään kassalla olis tirahtanu... 189€ X-(:crying:
---------------------------------------------------------
Ja tuohon autoilu & kuski keskusteluun:
Mun mielestä hyvä kuski osaa oikeassa kohdassa myös luopua omista oikeuksistaan ja joustaa liikenteessä. Eikä vaan mene laput silmillä asenteella: "viddu, mulla on etuajo-oikeus". Kummasti sujuvoittais kulkemista ruuhka-aikoina, kun vähän joustettais puolin ja toisin. Pääkaupunkiseudulla toi pääsääntöisesti jollain tapaa toimiikin, mut eipä Tampereen kulmilla ( /muualla) nimeksikään. Autokouluihin pitäis saada pakolliseks muutama ajotunti kehä 3n sisäpuolella ruuhka-aikaan tai vähintään opetettais, että "sä voit myös luopua omista oikeuksistasi, höllätä kaasujalkaa kun joku ohittaa, päästää ruuhkassa joku eteen kolmion takaa jne jne"
Vaikka sanotaankin, että eri roduille on omat luonteensa, niin kyllä jokaisella eläimellä on myös oma luonteenpiirteensä/persoonansa. Toiset on helpompia ja toiset itsepäisempiä. Siskon kissa esim. oli niin miellyttävän rauhallinen ja totteleva. Parasta oli kun neiti 12v kuljetti sitä toisella kädellä roikottaen tai leikkirattaissa niin tää kissa vain nautiskeli ja kehräs kuin zetori :D
Kun taas meidän Roni (löytökissa) jää/tulee itse syliin jos niin tahtoo. Mutta tottelevaisuus on kyllä tosi tarkkaa etenkin mun kanssa. Ei tarvi kuin napsauttaa sormia tai sanoa "ei" tietyllä äänenpaineella, niin muka-kuninkaallinen-herra lopettaa siihen paikkaan. Toki oonkin kouluttanu sitä sillälailla alusta asti ja pahanteosta on joutunut häpeämään yksin kunnes on ollut tarpeeksi kauan siellä hiljaa. Aika helpolla on päässyt ja ainoat kerrat jos on pissannut jonnekin muualle kuin laatikkoonsa, niin on ollut vessan ovi lukossa eikä olla tajuttu kun se on yrittänyt ilmoittaa asiasta -> meidän moka...
Mutta juu, leikatut kissat leikkii/riehuu sen pentu-aikansa mutta hiljalleen ne rupeaa rauhoittumaan. Toki aina jos on toinenkin kissa niin se into kaksinkertaistuu... :D