Tuo se vasta kyrpää hommaa olis..
Printable View
Emännän kanssa alko taas kauhee sota pikkuasiasta. Näköjää mitättömiä pikkuasioita ei kannata edes mainita/kertoa kun asia ymmärretään kuitenkin väärin. ;)
Naisten kanssa on vain kaksi tapaa riidellä ja kumpikaan ei toimi.:eek:
Tarvitaanko palokuntaa ja mellakkapoliisia? Oliko se pikku asia mahdollisesti viides sellofaaniin kääritty modipaketti tällä viikolla?
Riidan syystä ei sen enempää mutta tais se nyt ehkä leppyä :D
Kyllä macgyver keinot keksii vai mitenkä se meni? :blink:
Hyvä niin, ei taida sun keinot ollakaan peräisin niksi-Pirkasta.
Noilta muilta telaketjusovinisteilta tulee satelemalla älykkäitä verbaalisia sutkautuksia. Ovatko opit kenties peräisin Big Brother-Akatemiasta vai mummon vintiltä löydetystä Kalle-lehdestä?
Täytyy teitä pikku pupusia virpoa ajoittain pingismailalla, kun olette innostuessanne henkisesti niin Pekko Aikamiespoikia, sijansa heilläkin – oma etujärjestökin löytyy.
Nyt, kun on saanut ittensä suht hyvään kuosiin ja mamman busaonnettomuudessa loukkaantunut selkä alkaa kuntoutua, on tämän viikon jo pystynyt töissä käymään.
Päästään siis ärsytyksen aiheeseen, joka ei ole ihan uusi asia tässä hyvinvointivaltiossamme, se on vanhusten hoito ja siihen liittyvät asiat. Esimerkkinä on oma rakas anoppini, joka 84 vuotiaana on pärjännyt hyvin kotioloissaan, nuppi toimii täysin, mutta iän tuomille liikuntarajoitteillehan ei voi mitään.
Viime maanantaina hän loukkasi kotonaan jalkansa, käynti lääkärissä, nilkka siteeseen ja takas kotiin. Sitten alkoi kuulua huolestuttavia uutisia, eli anoppi ei pystynyt kunnolla liikkumaan, ei vessaan, eikä muuallekkaan. Mamma meni tiistaina siskonsa kanssa kattomaan tilannetta, jalka oli mustunut, saivat anopin ymmärtämään tilanteen vakavuuden ja suostumaan lähtöön kohden Meilahtea. Siellä vihdoin jalka kuvattiin, siinä oli kaksi murtumaa ja kipsattiin, anoppi sai jäädä yöksi sairaalaan, mutta seuraavana aamuna hänet oltiin passittamassa takaisin kotiinsa tyyliin, "kyllähän rouva pärjää jo kotioloissa" siis ihminen, joka ei pääse keppien kanssa edes vessaan, ei pysty laittamaan itselleen ruokaa, eikä liikkumaan metriäkään, sinnekö sänkyynsä olis saanut jäädä mädäntymään?
Onneksi tästä kuultiin ennenkuin anoppi kerkesi lähteä sieltä pois ja mamman sisko painoi sinne tukka putkella ja sellaisessa fiiliksessä, etten itse olisi halunnut olla vastapuolella.
Kyseli, että mitä helvattia täällä touhutaan, meinaatte lähettää äitini kotiin vaikka hän ei pysty seisomaan saatikka liikkumaan, kuka ottaa vastuun, kun/jos jotain sattuu, kaivataanko tähän vielä esim lonkkamurtumaa.
Viimein alkoi järki siellä voittaa, tajusivat ja myönsivät ettei se yksi vuodepaikka taida ollakaan tämän arvoinen.
Nyt on anoppi hyvissä käsissä, geriatrian-osastolla tutkivat, kartoittavat ja opettavat kaiken tarpeellisen kotona pärjäämisen suhteen, alkuun pienen pyörätuolin kanssa, jolla pääsee vessaan, pystyy kokkaamaan jne, siihen asti, että kipsi saadaan pois.
Mutta kuinka on asiat niillä vanhuksilla, joilla ei ole taustatukea tällaisissa tilanteissa?
Ne on nätisti limbossa: kotoa terveyskeskukseen, terveyskeskuksesta päivystykseen, päivystyksestä kotiin tai osastolle (josta sitten kotiin). Tämä ei koske pelkästään vanhuksia vaikka ovatkin isoin ryhmä, mutta saman hoitokulkuketjun voi laittaa psyykkisistä ongelmista kärsivälle vakavuuden mukaan. Ei ole resursseja, ei tule resursseja. Ja kuka nyt oikeasti vanhuksista(1 välittää; ei ne tuota yhteiskunnalle enää mitään vaan ovat ainoastaan menoreikä. Omaistenhan ne pitää hoitaa joko täysin vapaaehtoisesti tai sitten suurella palkalla (tuella) omaishoitajaksi, joka väsyy hoitamiseen ennemmin tai myöhemmin ja sitten voimmekin palata tämän tekstin alkuun.
Onneksi tulee SOTE joka pelastaa maailman, sekä TH alan yksityistäminen. Kyllä siinä Maija Mummon tekaritkin vääntyy hymyyn, kun saa ihan itse vapaaehtoisesti valita meneekö omalle terveysasemalle 10km vai 200km päähän ja jos nyt lonkka murtuu yöllä, päivystykseenkin pääsee nopeasti potkukelkalla...tai no ambulanssihan siihen varmaan vaaditaan, mutta kyllä se matka sujuu joutuisasti 200-300km vauhtia potkiessa ehjällä jalalla tai mukavasti makuuasennossa lanssin kyydissä.
(1 Sana vanhus voidaan korvata tässä myös lauseella psyykkisisistä ongelmista kärsivistä
Jotenkin outoa toimintaa kyllä nykyään tää terveydenhoito... Yksi sunnuntai mun äiti (83v) oli hiukan huonossa hapessa, ambulanssi tunnin verran paikalla ja totesivat et tarttis tyksiin päivystykseen mennä... No eihän lanssi tietenkää vienyt vaan piti ottaa taksi viemään tyksiin.. Siellä sit viiden tunnin odotus ja lopputulos et oman kunnan vuodeosastolle huilimaan ja tietenkin taksilla taas :(
Tuon olis voinu hoitaa helpomminkin jos omassa kunnassa olis viel päivystys iltaisin ja viikonloppuisin, mut joku valopää on keksinyt et päivystykset pitää hoitaa tyksissä :(
En ala taas mitään prkl....
Joillakin ihmisillä ihan yksinkertaiset asiat tuottavat vaikeuksia kuten eräällä koiranomistajalla joka ei yksinkertaisesti ymmärrä että miksi hän ei voi jättää isoja kasoja harjaamiaan koirankarvoja puistonpenkin ympärille jossa ihmiset mukaanlukien minä monesti istuvat..ei vaan v :confused: u yläkerrassa lamppu syty.
Parisuhteen loppuminen. Ei helvetti ku nää tuntuu aina nii saatanan pahalle..
Jaxuhalit MacGyverille.
Tiedonnannoksi vain, että puhelin meni näytöstä pimeäksi. Tapan chatissa ei näy muutamaan päivään, koska vanhaan luuriin ei moista saa. Pitää hankitsea jokin uudempi.
Niinkö pahasti on sukset mennyt ristiin? Meidän on tietenkin turha tyrkyttää yleispäteviä neuvoja. Kullakin on omat keinonsa selviytyä. Ainoa varma lääke on aika. Ajattele sitä, että elämäsi voisi jatkua vielä kurjempana, jos ette eroaisi. Sanonpa kuitenkin, että jos yöunet jäävät vähiin, mene hakemaan apua, ja jos jäljellä on edes joitakin molemmille tärkeitä positiivisia asioita rakentaa suhde uudelle pohjalle, tehkää se. Useimmilla meistä vakaviakin parisuhdekriisejä on ollut ja tulee aina olemaan.
Karaokebaareissa on vaihdokkeja, hotjoogasta löytyy myös, mutta ovat mitä luultavimmin kasvissyöjiä.
Pitkä suhde takana ja yritettiin monta kertaa saada homma toimimaa mutta ei. En oo mikää vollottajatyyppi yleensä mutta tämä iski jälkeenpäin tosi pahasti. Kyllä ihmisestä eron jälkeen valitettavasti välittää vielä sen verran että tämmösen olotilan saavuttaa. Pitää vaa pistää jäitä hattuu ja yrittää kestää tämä. Sori tää pieni avautuminen täällä :(
Ärsyttää alottaa maanantaina viikko kaks tonnia tappiolla. Käyty tyhjää kaikki irtaimisto hytistä, ei niin kiva yllätys.
.
Parempi avautua edes täällä. Tollaset asiat jää helposti kummittelemaan ja kun vielä käyt mahdollisiä kysymyksiä itseksesi kupolin sisällä niin homma käy yllättävän vaikeaksi yllättävän nopeasti. Vaikka se onkin tyhmä klisee puhumisen helpottamisesta, niin kun saa sanottua/kirjattua asiat niin, että ne oikeasti itse kuulee/näkee (ja joku muu kuulee myös) asiat saavat järkevämmät mittasuhteet. Tuota voi verrata vaikka mustarastaaseen säkkipimeässä illassa.. helvetillinen meteli kuuluu pienestä linnusta kun se etsii lehtien/oksien alta matoja, mutta kun sen näkee, ei se niin kauhean kovaa ryskettä pidäkkään.
Onneks on muutavia läheisiä ystäviä jotka jeesaa ja jaksaa kuunnella. Kyllä on pakko myöntää että ruokahalukin hävis ja höyryttely jopa jääny vähemmälle. Kaikki asiat mitkä kiinnosti on vähemmän kiinnostavia tällä hetkellä. Työt sentään saan tehtyä kunnialla loppuun ku rahaa tarvii mutta esimerkiksi salitreenit jääny välistä. No mut emmä murehtimaan voi jäädä vaan etipäin vaa. Aika parantaa haavat.
Carunan sähkön siirtohinnan korotuksen jälkeinen eka lasku tupsahti postilaatikkoon, aika tarkkaan 25 egee suurempi kuin vastaavan kulutuksen aikaisempi kuukausilasku. Vuodessa siis 300 euron korotus pelkkiin siirtomaksuihin, aikamoinen pompsaus. Syksyllä tosin vetivät tänne kylälle maakaapelin, joten kai tuo korotus on ainakin osittain perusteltavissa investoinneilla.
Ei se helppoa ole koskaan. Kahden lapsen yhteishuoltaja- isänä tiedän, ja on niitä eroja sattunut nuorempanakin ja aina on pirusti sattunut ainakin minuun, jopa siitä huolimatta että on itsekin tultu oltua se lähtijä. Hyvä kun kirjoitat tuntoja ja täältä myös jaksamista sinnepäin. Olo helpottuu ajan myötä... Kirjoita vaikka paperille negatiiviset asiat, mutta tärkeämpää on että kirjoitat sinne myös kaikki positiiviset asiat jotka löydät joka päivä elämästä.
erohommelit on sellaisia jotta jos varsinkin pykälää tärkeempi suhde päättyy kivuliaasti, mainio vaihtoehto on käydä juttelemassa alan ammattilaisen kanssa... helpottaa kummasti kun voipi jutella semmoisen kanssa jolla ei ole mitään sidettä tapaukseen ja osaa lähestyä asiaa neutraalisesti, kaverit ja tutut lähestyy asiaa aina jostain kulmasta... eikä siinä ole mitään noloa, tärkeintä että pääsee eteenpäin...
Prkl veneosien venelisät hinnoissa. Just kävin hakee vesipumpun siipipyörän. Vittu 67e [emoji36]
Vapers tongue ollut jo pari päivää X-( Kans se että vasta ens viikolla ois rahaa ostaa uus laite vaikka tossa Basic tikussa ei nyt sinällään oo ongelmaa mutta kun tietää että parempaa on saatavilla niin ei millään jaksais tuolla höyrytella ja takaraivossa kutkuttaa analogiset.. Onneks ne maistuu ja haisee niin pahalle mitä nyt yhet savut kavereilta kokeillut höyryttelyn aloituksen jälkeen niin ei sekään kiinnostaa.. Onpahan taas ongelmat :laugh:
Niinkin pieni asia ottaa päähän että ei ehdi pitää vapekalustosta huolta. Eka paska setuppi tehtynä kaiffariin, vaatisi uusinnan. Toptankki pitäis pumpuloida. Nesteitä pitäis sekoitella. Töissä kun jää muutama minuutti aikaa niin silloin on sormet moottoriöljyssä/jarrunesteessä/dieselissä you name it. Kotona kun saa hetken taukoa vaipanvaihdolta, syöttämiseltä tai pyykkien vätylöimiseltä niin ei vaan saatana jaksa! Goblini lojunu viikkokausia koskemattomana kun ei vaan ehdi eikä saa aikaiseksi vääntää setuppia. Pienet on mulla murheet mutta ompa kumminki.
Kutsutaan kai ruuhkavuosiksi. Samassa kelkassa ollaan.
Melkein puoltoista tuntia ylitöitä, petosyritystä sulkemisajan jälkeen ja muuta kivaa. Olis kiva jos elämässä voisi sopia jonkun homman vaikka puol tuntia työajan päättymisen jälkeen, mutta kun ei.
Meni vain 2 vko tapella Fasttechin aspan kanssa gift certificaatti tapauksen osalta. Lopulta tein alakoululaisen laskuopinmukaisen Pekalla on 6 omenaa, joista hän antaa 2 omenaa Pirkolle, omenan matille, ja kaksi Tuomolle, joka päättää antaa omenat takaisin. Montako omenaa Pekalle jää.
Fasttechin mukaan 1, matematiikan mukaan 3. No nyt aikovat palauttaa nuo kaksi omenaa lahjakorttina.