Ärsyttää!! Mua harmittaa!! (Rage-thread)

Vapaasta kasvatuksesta tuli mieleen työkaverin kertoma juttu joka sattui hänen vaimolleen (silminnäkijä). Paikallisbussissa oli mies jolla oli kipsi jalassa ja joutui pitämään jalkaa käytävän puolella. Viereisellä penkkirivillä oli nainen poikansa kanssa. Poika innostui potkimaan miehen kipsissä olevaa jalkaa jolloin mies pyysi lapsen äitiä käskemään pojan lopettamaan potkimisen koska se sattui. Äiti vastasi pyyntöön: Meillä on vapaa kasvatus. Seuraavalla pysäkillä ko. naisen takaa nousi nuori mies jolla oli komea irokeesi ja hakaneula huulessa ja hän sylkäisi rouvan hiuksiin kunnon limat ja tokaisi: minullakin oli aikoinaan vapaa kasvatus. Bussissa olleet nousivat kuulemma yhdessä taputtamaan tälle nuorelle punkkarille.
Hakkaamalla ei saada lasta kunnioittamaan yhtään mitään ainoastaan pelkäämään, mutta oikealla kasvatuksella ilman väkivaltaa saadaan vaikka esimerkissä olleen kaltaisia nerokkaita nuorukaisia jotka kunnioittaa toisia ihmisiä. Luunapit ja pienet tukkapöllyt ovat asia erikseen joita minuunkin on aikanaan reippaasti käytetty..

En nyt millään halua epäillä silminnäkijän sanaa, mutta tuo juttu on melko pitkään pyörinyt hieman eri muodoissa netissä. Esim. tässä ja tuossa vielä reilun yhdeksän vuoden takaa käytönnössä sama stoori, joka tuon mukaan ois sattunu suunnilleen vuonna -89.

Jep, taitaapi olla urbaani legenda.
Mitä tulee tuohon aikaisempaan tilitykseen, niin väännänkö ratapölkystä?
Kasvatus väkivallalla EI HYVÄ, muitakin konsteja on.
Mutta tuo linkki oli yksiselitteisesti Homma-vastainen kirjoitus, joka sisälsi niin pahoja aivopieruja bloggarin taholta, että se paistaa (HUOM! IMO !) jo kauas läpi, että Hommaa tässä lytätään, pahoinpitelyllä niin väliä.
Voin erehtyäkin (NO SORI VAAN), mutta sanottu mikä sanottu ja tätä EI tarvi poistaa ylläpidon puolesta.
Ellei sitten halua.
Milloin se on ok.

Kaikella kunnioituksella, kautta aikain on tehty paljon muutakin tyhmää. Kivulla ja väkivallalla - vaikka pienelläkin - opetetaan pienelle ihmiselle että on oikein satuttaa ja alistaa. Aikuinen, joka ei keksi muita keinoja selviytyä lapsen kanssa kuin satuttaminen on totisesti köyhä - ja todennäköisesti kasvatettu samalla kivulla. Mutta sen kierteen voi katkaista. Voi päättää, että minun sukupolvestani eteenpäin ei tällainen malli enää siirry.

Lainaus:

---

Alkuperäinen postaaja Charun

En nyt millään halua epäillä silminnäkijän sanaa, mutta tuo juttu on melko pitkään pyörinyt hieman eri muodoissa netissä. Esim. tässä ja tuossa vielä reilun yhdeksän vuoden takaa käytönnössä sama stoori, joka tuon mukaan ois sattunu suunnilleen vuonna -89.

---

Voi olla tosiaan puutaheinää tuo juttu, en ole itse nähny vaan kuullu kolleegalta vuonna 1997.. Mutta hyvä pointti kuitenkin!

tukistamisesta ja luunapista hakkaamiseen ja pahoinpitelyyn on aika pitkä matka. riippuu varmasti ihan lapsesta riittääkö sille puhe vai tarviiko tukkapöllyä, mut väkivallan pitäis aina olla rangaistavaa, riippumatta siitä tapahtuuko se kotona lapselle/vaimolle/jne vai nakkikiskan jonossa sille jonnelle joka sattu kattomaan sen kadun sinä iltana omistavaa kaljua patrioottia väärällä ilmeellä.

Vapaa kasvatus:
Mies oli ostoksilla ja kuuli hyllyjen välistä silmitöntä huutoa. Äiti oli lapsensa kanssa ongelmissa, kun lapsi ei saanut kaikkea haluamaansa. Mies sivuutti tämän, keräsi ostoksensa ja siirtyi kassalle. Sama äiti+lapsi sattui olemaan hänen edessään kassajonossa. Lapsi riehui edelleen, repi tuotteita hyllystä lattialle ja terrorisoi muutenkin koko kauppaa. Ärsyyntynyt mies kysyi äidiltä miksi hän ei laita lastaan kuriin, johon vastauksena oli: "meillä on vapaa kasvatus." Tämän jälkeen tarinan mies istuttaa lapsen ostoskoriin, avaa vetoketjunsa, kusee lapsen päälle ja sanoo: "meilläkin oli vapaa kasvatus."
:)

Joskus ennen kun muksu sai kiukkukohtauksen kaupassa olisin varmaan sanonu samaan tyyliin jos joku olisi tullut kasvatusneuvoja antamaan. Juu meillä lapset saa tehä mitä haluaa. Sen verta hyödyllisiä nuo yleisillä paikoilla saadut kasvatusohjeet. Toki paikkojen rikkominen tai tilanteet missä muksu vaikka potkisi jonkun kipsiä nyt eri asia. Mutta normi kiukunpuuskia nyt joskus tulee jos pienten muksujen kanssa kaupassa käyntiä usein harrastaa. Kyllähän se yhteistyö alkaa sitten sujumaan mutta vaatinee myös jokusen epäonnistuneen suorituksen.

Mielenkiintoinen väittely meneillään.
Täällä on kaks koulukuntaa mun nähdäkseni.
Ensimmäinen tiimi mielestäni aika hyvin perustelee ja yrittää selittää ruumiillisen kurituksen mahdollista tarvetta kasvatuksessa, ja samalla yrittää selittää kurinpidon ja lapsenhakkaamisen eroa.
Toinen tiimi viis veisaa selityksistä vaan laput silmillä paasaa entistä kovempaa (joko pian nähdään capslock hyökkäys?) siitä miten lapsia ei saa hakata.

Pannaan oma lusikka vielä soppaan.
Meikäläinen oli aika villi tapaus nuorena, voin vain toivoa että oma poika ei ole niin vaikea mitä itse olin.
Siinä olis aivan varmasti ollut hätää kärsimässä vanhemmat jos ei isä olis ollu niin jämäkkä ukko.
Tuli remmiä, tuli koivuniemen herraa, tukasta ojennettiin, koko kirjo mitä lapsen kurittamiseen voi käyttää on tullut koettua.
Ja aivan täysin tarpeeseen. Siinä sitä oppi että teoilla on vastuunsa, ei voi kikkailla miten haluaa.
Kaupassa kun remusit otti isä niskasta kiinni ja kantoi pihalle jalkojen koskematta maata äidin jäädessä kauppaan.
Joku "selvitetään asiat puhumalla" ei todellakaan olis meikäläiseen toiminu.
Kyllä siitä kasvoi sellainen ajatus tuonne selkärankaan että "nuolle kahdelle ei vain parane ryttyillä".
Jos joku väittää että pelkästään puhuminen riittää, niin ei ole tavannut "sellaista" luonnetta lapsella joka näyttää tuon olevan väärin, olevan helvetin paljon vaikeampaa kuin kurittaminen, jopa mahdotonta?
Itse tiedän että vaikka mikä supernanny olis tullu käymään niin ei se mua olis kuriin saanu ilman pelotetta tukkapöllystä.

Komppaan motomotoa täysin. Itse olin kanssa aikaimoinen rääväsuu ja pahantekijä. Fyysinen kurittaminen tapahtui kuitenkin välittämisen kautta, jota koskaan en epäillyt. Toisaalta ala-asteella (nyk. alakoulu) kaksi vuotta kestänyt pahoinpitely opettajan toimesta ei jättänyt positiivisia ajatuksia asioiden käsittelemisestä hyvässä hengessä. Kotoa saadut opit ovat pitäneet mut lopullisesti oikealla tiellä, koska entinen tie olisi johtanut todella onnettomiin vaihtoehtoihin.

Vatsatauti. Loppuisipa tää jo..

Itse kyllä sain penskana remmiä ja koivuniemen herraa..pahinta oli kun joutui itse hakemaan sen vitsan metästä millä isukki ropsi menemään..ilmankos tulikin minusta sitten hörhö idiootti mutta auktoriteetteja oppi kunnioittamaan juurikin vain "sen" varran kun on tarpeen:)

Joka Kuritta kasvaa! Se Kunniatta kuolee. Siten Elää miten Petaa. Noissa on nykyisinkin perää!

Samaa vikaa enkä mä tuosta mitään kasvatuksellista hyötyä saanut enempi se vain sai vittuuntumaan.
Se täsmäase, joka mitoitetaan jokaiseen ikään sopivaksi toimi paremmin, oli sitten pelikielto, kyläilykielto tai mopon avainten takavarikointi.
Kun ei kaikkea enää saanut viikkorahojen myötä myöskin rahahanojen sulkeminen harmitti.
Uhkailu, kiristys ja lahjonta, niillä pääsee suht pitkälle, myöskin aresti toimii vielä ainakin 7 vuotiaalla.

Kotiaresti + viihde-elektroniikkakielto tehoaa 10 vuotiaalle jo kovin. Ei telkkua, ei pelaamista, ei kännykkää.
Nurkkaan joutuminen taas 5vuotiaalle nuorimmalle tenavalle on osoittautunut toimivimmaksi. Mikään voivottelu ja pään silittäminen "Älä tee uudestaan" ei näihin mukuloihin uppoa.

Ite on saatu aikoinaan nahkavyöstä pakarat punaisiksi kun on perseilty liikaa. Kyllä siitä viimeistään oppi rajat joita ei kannata ylittää, tai ainakaan jäädä kiinni tekosistaan.

Meidän mutsi kertoi että lapsena jos ei osattu kaupassa käyttäytyä niin mars autoon istumaan niin pitkäksi aikaa että loppuu huuto, parit ekat kerrat oli kuulemma kestänyt tunteja mutta sen jälkeen painui kaaliin ja oltiin aina kiltisti. Nyt 21v eikä havaittavia traumoja :D

Vaan en tajua nykyajan mammoja, meillä kaupalla käy päivittäin samat pennut pelikoneella ravaamassa aina kun silmä välttää ja päivittäin keräillään pojilta vanhempien puhelinnumerot ja sitten soitellaan mitä Joonas taas kävi tekemässä. Silti ei tunnu tehoavan mikään, onko vika kasvatuksessa? Tai ainakaan äidille soittaminen ei tuo toivottuja tuloksia, satunnaisesti kun kysyy isän numeroa ja soittaa sit papalle niin se on tehonnut vähän paremmin...
Noikin on aina hauskoja kun ne jää kiinni, itkua pidätellään eikä meinaa pysyä edes kynä kädessä kun puhelinnumeroa kirjoittaa mutta sitten seuraavana päivänä taas tullaan yrittämään... :facepalm:

Juu mutta eihän se kuri nykyään tarkoita remmiä. Älyä tehdä oikeita asioita ja tieto että hölmöily vaikeuttaa elämää. Jos ottaa vaikka tuon kipsiesimerkin, kyllä lapsen pitäisi älytä että toisten satuttaminen ei ole ok. Jos joku muksu haluaa sellaista tehdä, selvästi on ongelma mikä ei välttämättä remmillä parane laakista.

Anteeks ny vaan kaikille kenen kanssa oon kauppaa tehny, mut miks ihmiset ei pidä huolta näistä vehkeistä? "Joo, se näppäilukko on vähän jäykkä, tarttee tehdä temput x, y ja z että se toimii". No onko se ihme jos putsaan 3mm kierteeltä 3kg paskaa! Ei mitään lubea välissä ni onko se ihme että tollanen harva ja karkee kierre takkuaa. Ei mulla muuta, kiitti :)

Lainaus:

---

Alkuperäinen postaaja Ignorant

Kotiaresti + viihde-elektroniikkakielto tehoaa 10 vuotiaalle jo kovin. Ei telkkua, ei pelaamista, ei kännykkää.
Nurkkaan joutuminen taas 5vuotiaalle nuorimmalle tenavalle on osoittautunut toimivimmaksi. Mikään voivottelu ja pään silittäminen "Älä tee uudestaan" ei näihin mukuloihin uppoa.

Ite on saatu aikoinaan nahkavyöstä pakarat punaisiksi kun on perseilty liikaa. Kyllä siitä viimeistään oppi rajat joita ei kannata ylittää, tai ainakaan jäädä kiinni tekosistaan.

---

Kaverikielto ja nettikielto on parhaiten toimivat, kyllä. Ei oo koskaan tarvinnu äiteille/isille soitella, eikä ovellakaan oo käyny kukaan valittamassa kuin kerran. Pienempänä joutu jäähylle pesukoneen päälle/saunaan/omaan huoneeseen miettimään että mitä tuli tehtyä. Jäähy toimii siinä kohassa, kun jätkä on jotenkin tolaltaan/väsynyt/itkee: hetken miettimistauko. Asiat voidaan jutella tuommosen jälkeen sitten vaikka kainalossa.

Älyllä ja puhumisella pärjää, ja se lisääntyy tuonkin kokosilla kavereilla hitaasti mutta varmasti. Ennemminkin yritän katella, että juniorilla on aktiviteettia sen verran että uni ja ruoka maistuu. Ja että halataan, rutistetaan, pussataan ja jutellaan kuulumisia ja muuta.