Käyny joskus koiria kateeksi. Ne on sellaisia joo.
Ei itse siihen pysty, että kaikki tippuisi pois kuin vesipisara hanhen selästä.
Printable View
Käyny joskus koiria kateeksi. Ne on sellaisia joo.
Ei itse siihen pysty, että kaikki tippuisi pois kuin vesipisara hanhen selästä.
Ikä/kokemus tuo taakkansa, silti pitäisi osata irtautua ikeestä. Mielipiteiden sekamelska ei saa olla syy huonoonoloon, jos siihen ei ole syytä. Selvennys, jos joku tuomitsee ja tunnet olevasi oikeassa/hyvillä mielin, sen voi unohtaa(paitsi jos oikeasti tarvitset apua, mutta pitää muistaa, ettei hätähuuto ole vapaalippu ymmärrykseen)
Oliskin niin helppoa vaan ei...
Ei nuo kissetkään liikaa mieti, joka kerta kun menen keittiöön niin ne jolkottaa perässä ja odottaa ruokaa tai edes herkkusia[emoji3]
Eläimet ovat vain ihmisten opettamia, tiettyihin rituaaleihin. Siltikään se ei häiritse niiden tunteita, ne vaan tietää miten toimitaan missäkin tilanteessa:laugh:
Yleensä eläinten omistajat alkavat muistuttaa eläimiään, jopa ulkoisesti(tai näiden ihmisten kuvaa eläimistään) tai sitten ne on jotain nuken korvikkeita(eläimet). Enkä nyt puhu jostain hauskoista ulkoasuista etc, vaan sairaista jutuista.
Täytyy olla melko sekasin, jos vaaka kallistuu johonkin suuntaan? Tuolla pojan koiralla on turvavaljaat, kunnon hihnat yms jutut, kun ei noista voi koskaan tietää(olkoonkin vaikka kuinka papan poika ja ihana :love:) Vastuu! En muista ainuttakaan ikävää, mieleenpainuvia kyllä:laugh: , tapahtumaa yhdessäolon ajalta:thinking: Jaa, yhden ihan alusta, kun kyvytön koiranomistaja päästi hänen koiransa tuon kimppuun, tilanne selvitettiin verisin sormin ja rahalla, kun piti koirut irroittaa toisistaan, mikä on melko mielenkiintoista:laugh: hän maksoi, piti käyttää rotta lääkärissä, kun narttu antoi kyydit:laugh:
yleinen neuvo, älkää koskaan menkö "isojen" koirien välienselvittelyyn paljainkäsin! Purevat riippumatta siitä, kumman puolella olet:lol:
Ainiin, Mirulle. Musta tuntuu, että ihmisten minäkuva on kärsinyt, somekuvan mielikuvista. Ja jokaisen pitäisi pystyä määrittelemään itse, mitä kukin on, todellisten kuvioiden mukaan, ei somen.
Jopas tökkii Chrome tabletilla, tilttaa tämän tästä. Onkohan tullut Android-versioon joku päivitys, joka jumiuttaa selaimen?
Ne vaan haluaa Ruotsin vaalien alla Amerikassa yrittää vaikuttaa:laugh:
https://youtu.be/qkI1ROkH2mw
Koirien korvien putsaaminen suihkeilla, on kuin haluaisi työntää molemmat kätensä omaan perseeseen, yrittäisi tappaa itsensä kuristamalla omia silmiä:thumbup: kuka helvatun idiootti on keksinyt moisen paskan? Tai siis kuka saatanan idiootti on hyväksynyt moisen paskan!!!!!! Eikä tässä nyt ole agressivuudesta kyse, vaan yritä nyt suihkia sitä koiran korvaan, joka muutenkaan ei oikein tykkää siitä ekasta suhahduksesta:lol:
Jaa niin, Mirulle kissoista:) meillä on näitä jumalolentoja ollut aina, no ei enään kun tiloista luovuttiin:mellow: Meillä kaikki oli samanarvoisia, kunnes meidän rakas raatojen keittiöön kantaja, olisko ollut 9v tuolloin? Rupes arvuuttelemaan sitoumuksesta. Oli muuten 14, joten ei vähätellä! Anto aina iltahieronnan(ja oli varsinkin talvella mukanana, kun vedin kelkalla hevosen kanssa neitseellistä hankea! En tiedä, kultaako aika muistot? Mutta kisu oli meidän menossa mukana! Ja hyi se kieli, yök
Tuosta somekuvasta olen täysin samaa mieltä, mullakin on pari ystävää fasessa jossa esitetään niin onnellista perhettä jne vaikka tiedän ettei näin ole.Helvetin surullista ylläpitää kulisseja väkisillä[emoji848]
Toinen on tää naamaansa muokkaava nainen, eikö se tajua kaikkien huomaavan mitä se tekee.Näyttää nukelta...ei itseltään.
Eikä nää ole edes pahimmasta päästä.
Mä kyllä tiedän kuka olen ja mitä haluan vaikka itselläkin ollut kriisejä.Oma itse on selkiytynyt vielä enemmän.
Sitten kissoihin[emoji6]
Pöllin naapurin kissan 3 vuotiaana ja vein sen kotiin.Tää on tosi, äiti kertonut.Olin jo kuulemma pienestä pitäen hulluna kissoihin, sielujen sympatiaa?
Tätä kissojen lainailua jatkui monta vuotta, aina ne pääsi kuitenkin omiin koteihinsa, kun jäin kiinni[emoji23] Olin 12 kun äiti lupasi mulle kissan vihdoin ja viimein.Se tuli heppatilalta vitivalkoinen pallero musta viiva korvien välissä.Annoin nimeksi Laku[emoji7] Eloa kesti vain 2 vuotta, kissa oli kuuro ja sekosi,oli pakko viedä piikille.
Nää ragdollit on olleet mulla kohta 9 vuotta enkä osaa ajatella elämää ilman niitä.Rakastan kissojen itsepäisyyttä ja pöljäilyä[emoji1] minäkin saan hierontoja päivittäin ja nää ei viihdy sylissä, mutta rakastaa rapsutuksia.https://uploads.tapatalk-cdn.com/201...cfa4b0011e.jpghttps://uploads.tapatalk-cdn.com/201...f4d33be5ca.jpg
Huomatkaa värimaailma :) Hienoja kuvia!
Puista putoilee lehtiä urakalla, jokos se kesä meni... :(
Terkkuja palmun alta :cool:
Jukkapalmun
Eikös se menettäny munansa, tulipalossa ?
Oliskohan siellä Kreetalla???
Meillä oli talo siellä, Réthymnonista etelään jonkun kilometrin, joku kylä edes nimeä muista. Hieno paikka, kokonaisen kerran tuli käytyä:laugh: Sain vielä puukostakin samalla reissulla, hieno reissu:lol: