Mitähän sitä tekis... :thinking:
https://www.youtube.com/watch?v=O3HW67QzTpU
Printable View
Mitähän sitä tekis... :thinking:
https://www.youtube.com/watch?v=O3HW67QzTpU
Kotioloissa dokaillessa tulee juotua vettä välissä ja syötyä. Jääkaapille kun ei ole montaa metriä matkaa. Syömiset ja varsinkin vedenjuomiset tuppaavat unohtumaan radalle lähtiessä ja siinä sitten ollaan useampi päivä ihan pasasena. Kunnon kankkunen saattaa kestää 3-4 päivää. Etova olo menee päivässä tai parissa ohi, mutta väsymys kestää järjettömän pitkään.
Mä oon nukkunut pikku päiksyi koko päivän, oon kyllä siivoillut ja käynyt lenkilläkin..silleen menny päivä kivasti.Ennen rapuloissa oksentelin iltaan saakka vaikka joinkin vettä välissä ja söin illan mittaan..oon aina kärsinyt kovista krapuloista, siksi otan hyvin harvoin.Menee monta päivää toipumiseen.
Mä muistan kyllä reissussakin juoda vettä kun on en haluu hirveetä kankkusta, mutta toki se jää vähemmäks kun on liikkeellä. Mutta kun sen muistaa niin tulee edes vähän juotua. :D
Mikä siinä oikein on että juuttuu johonkin youtubehen katsomaan kaikkia videoita toisensa jälkeen sit huomaa yhtäkkiä että kaks tuntia menny... Kaikki alkoi aavikkokettuvideoista ja kuperkeikkoja tekevistä pesukarhuista ja sit lopulta löydät ittes kattomasta videoo kun virtahepo paskantaa :D
Mut ihanaa! Vielä nykyäänkin tehdään putoomiskoosteita :love: Silloin kun minä olin nuori niin kaikki teki putoomisvideoita, koko tallin koosteita ja sit yksittäisiä putoomisvideoita ja ne ladattiin youtubeen aina :blink: :laugh:
https://www.youtube.com/watch?v=IFPvbsaUS_w
Mulla sama, mutta kattelen tosi paljon kissa pätkiä[emoji1] toki kaikkea muutakin.Monesti tulee tsekattua työn puolesta jonkun uuden wc pytyn huuhteluventtiilin kuvaa tai korjaus ohjeita tai hanojen.Vaihdoin mä kerran ovikellonkin pohjineen ja kytkentöineen vaikkei saada kaikkia sähkötöitä tehdä.Kysyin vaan sähkäriltä mikä piuha menee minnekin.Parasta tässä duunissa on, kun oppii koko ajan uutta[emoji123]
Ai niin ja juutuubia kytätessä havahdun useimmiten siihen, että akku loppuu, kuten tuittu sanoi, aika menee silloin nopeasti.
.
Lauri Tähkä telkkarissa, ei ole sitä vuosiin näkynyt missään virnistelemässä. :D
Siellä se laulo että "mun täytyy rakastaa nää elämät roskiin". Oonko mä outo kun mulle on aina tullu mieleen tuosta Tähkä heittämässä talouspaperitollon roskiin :lol: :lol: :lol:
.
Silloin kun heppa ei halua hypätä puomin yli, niin silloin ei siitä kanssa mennä.Lainaus:
Alkuperäinen postaaja tuittu
Tai no, ratsastaja voi mennä (lentää), mutta hevonen ei.:D
Juuri näin, monta estettä oon hypännyt ilman hevosta :rolleyes: :laugh:Lainaus:
Alkuperäinen postaaja Pottula
Onpa mukavaa kun ei ainakaan Oulussa tule enää pimeetä kokonaan vaikka toki hämärää on, mutta päivänkajo taivaalla koko ajan sen verran että ulkona näkee läpi yön ihan hyvin. Äsken kävin pihalla niin taivaanvuohi ja kiuru siellä huuteli. Kuu kiurusta kesään :cool:
Tykkään kaikista vuodenajoista, mutta kevät on kyllä ehdoton suosikki.
Valoisuus/lämpö lisääntyy, puihin tulee lehdet, muuttolinnut palaa, jne. Luonto herää talven jälkeen taas eloon, ja vähän samaa fiilistä itselläkin. :thumbup:
Duracell & co. taas vauhdissa, enpä olisi vielä mennytkään nukkumaan... :D
Iskikö siellä iltavilli? :D Edit. Tai yövilli ennemminkin :laugh:
Tuttu tunne tuo että keväällä herää eloon. Kevät on jotenkin toiveikasta aikaa ja kevättalvella jo huikee auringonpaiste kohottaa mielialaa niin että oikein tuntee serotoniinin kohisevan kun saa paistatella naamaa auringossa.
Tykkään kanssa kaikista vuodenajoista, talvessa on oma taikansa ja syksyn väriloistossa oma tunnelmansa. Alkukesä on ihanan raikasta ja jotenkin kuulasta, ei ole vielä ihan niin lämmin mutta kaikki on niin freesiä. Heinäkuussa sitten toivon mukaan on helteisiä päiviä ja pimenevissä kesäöissä omaa mystiikkaansa. Kun nauttii luonnosta tuntuu että elämä on aika ihanaa. Mutta kyllä se kesä on mun suosikki jos joku pitää valita.
Jos on vanha koira joukossa. Valot pois ja punkkaan. Silmät kiinni. Vanhus tulee tsekkaan kusetatko. Nuolee esim koko pärstän. Sen kun kestää inahtamatta, menee pois ja laittaa pennut yövahdin oppiin.
Joskus lapsi ja hirmuisen kokoinen koira sopii hyvin yhteen.
Kun systeri esiteltiin volkille se 5 sekuntia luuli että se on syötävä rotta. 2 minuutin päästä hyväksyi laumaan, ja 5 min päästä huppupukua riehtoessan sai nuhteet ja tiesi paikkansa.
Koskaan ei yli aisan mennyt. Kertaakaan ei leikkipainissa lasta vahingossa satuttanut.
Lapsi sai tehdä sillä mitä halusi. Toki katsottiin ja toruttiin jos liikaa aikuista koiraa retuutti.
Nukkui kehdon vieressä vuoden, ja olisi tappanut silmää räpäyttämättä kenet tahansa hänelle esittelemättömän joka lasta lähestyi.
Senverran kouluttamattomaksi jäi. Puoliksi karhukoira.
Nuorimmainen sai päähänsä, että just nyt, keskellä yötä, pitää kurmuttaa vinkulelua. Kaksi "senioria" tietty lähti leikkiin mukaan...Lainaus:
Alkuperäinen postaaja tuittu
VIUVIU, jne... X-(
Soittaako yhtä taidokkaasti niinku tuossa mun aiemmin illalla laittamassa kumikanavideossa :laugh:
Meidän volkilla oli piiiiitkä ja vahva ketju. Ei se sitä paljoa hidastanut. Veteli prime vuosinaan peltikatotettua, tuplalaudoitettua, eristettyä ja ikkunalla varustettua koppia pitkin pihaa.
Kerran olin alapihalla kun yläpihalta lastenvaunun luota alkoi kuulua 'tui ,'tui'. Koira oli kovaa vauhtia ja ääneti jo menossa pitkällä kun vasta itse pääsin jaloille. Ketju loppui niin että koira pääsee moikkaan kärryssään nukkuvaa lasta. Posteljooni lähestyi onneksi vähän yläpihan puolelta. Vihapäissään vaikkei yltänyt hurtta näytti mistä on kyse. Löi ketjun ääripäässä leukansa yhteen että ääni kuin kiväärinlaukaus.
Esiteltiin sitten toisen kerran vakiposteljooni koiralle.