Alkuperäinen postaaja
Saiccu
Painon nousun myötä musta on tullut hirveän itsekriittinen. Sillon normaalipainosenakaan mun itseluottamus ei ollut mikään maailman parhain, mutta joka kilon nousun myötä se on murentunut. Pahimpia aikoja on ne, kun ahdistaa ihan saatanasti ja tuntuu, ettei löydä itsestään yhtään hyvää piirrettä. Paitsi no silmistäni mä olen aina ollut tyytyväinen. Aina jos nimittäin kysytään, että mistä mä pidän itsessäni, niin ensimmäinen vastaus on aina silmät :'D Hyvänä kakkosena tulee piirtämistaito (tosin niitäkin kausia on kun tuntuu, että toiset piirtää paremmin ko minä X'D)
Kunpa vaan oppis pitämään ittestään sellasena kun on. Mä ko tuppaan ajattelemaan, että jos johon kuhun joskus ja jouluna ihastun, niin tiedän, että en mä ikimaailmassa kelpais sellaselle ihmiselle, koska se vois saada niin paljon parempaa ko minä.
Ja sitten on niitä... noh, hutilyöntejä joidenkin tyyppien suhteen, ko oon ajatellu "kaikissa on jotain hyvää" ja sitten tuleekin pahemman kerran petyttyä ja taas yksi tyyppi lisää "paska ex"-kansioon.