Tuore höyryttelijä esittäytyy! Tai no tuore ja tuore, höyryttelin aikoinaan reippaan vuoden. Muistaakseni jotain ihme tikkuja tuli imeskeltyä ja lopuksi taisi olla joku putkimodi. Tästä on kuitenkin aikaa jo vuosia ja lopulta lopetin senkin. Reilu vuosi meni ilman analogista tai digitalista nikotiinin nauttimista. Sitten kuitenkin kerran kaljapäissään sitä tuli kaverilta pummattua rööki. Pahaahan se oli kun mikä, mutta jostain syystä piti myöhemmin imaista toinenkin. Senhän tietää mitä siitä seurasi, peli oli menetetty. Muutama vuosi tuossa menikin analogisen parissa... Kunnes!
Kunnes päädyin työskentelemään sellaiseen ympäristöön, jossa muutama kaverikin höyryttelee. Samassa firmassa olen ollut jo vuosia ja tuttuja jätkiä nämä höyryttelijät oli jo ennestään. Tiesin kyllä, että he höyryttelee, mutten koskaan juuri kiinnittänyt huomiota, saati sitten ollut kiinnostunut varsinaisesti siitä, mitä he röökipaikalla tupruttelee. Tammikuussa sitten aloin miettiä asiaa ja juttelin jätkien kanssa hetken vapettelusta. Päätin sitten kokeeksi testata, jospa vaikka pääsisin analogisesta eroon. Niiden tikkujen kanssa oli jo aikaisemmin pelleilty ja tiesin, että modilla mennään tai sitten ei millään.
Tilasin Kangerin 70w Kbox modin ja Joyetech Cubiksen tankin siihen kaveriksi. Muuutamia erilaisia atoja ja vanhaa tuttua RY4 nestettä. Taisi olla Liqua merkkistä. Paketti viimein saapui postilaatikkoon ja sormet syyhyten hyökkäsin sen kimppuun. Setupit värkkäilin kuntoon ja heitin liemet sisään, ekat höyryt ja se oli siinä! Sanoin vaimokkeelle, että maksimissaan pari kuukautta poltan enää tupakkaa. Olin varma siitä. Kokonaiset kolme päivää jaksoin rimpuilla sinisen L&M askin kanssa ja sitten se jäi pois. En olisi uskonut itsekään, mutta niin se vain 15 vuoden tupakointi loppui ja vaihtui höyryttelyyn kolmessa päivässä. Pari kertaa olen tupakkia maistanut nyt tässä höyryttelyn yhteydessä ja uskomatonta miten nopeasti rööki muuttuu kamalan makuiseksi. Ei tee yhtään mieli! Nikotiinia tarvitsen kyllä, sen huomaa hyvin ettei siitä olla vielä valmiita luopumaan.
Luonteeltani olen vähän sellainen, että tämän tyyppiset jutut saattaa lähteä lapasesta. Vähän siltä nyt näyttää, että tämäkin on kovaa vauhtia siihen suuntaan menossa. Tosin vielä ei ole mitään järisyttävää tapahtunut. Kun Kboksini päätti ettei siinä laitteessa käytetä lämpösäädettäviä atoja, niin tilasin ebaysta Subtank minin. Sillä taas mentiin hetki wattimoodilla. Tutkiskelin pakettia ja ajattelin, että pitäisiköhän sitä testailla tuota RTA pulikkaa joka siinä tuli mukana. Päätin testata omien coilien vääntelyä. Tilailin muutamia erilaisia lankoja ja sormet verillä niitä kieputtelin ruuvimeisselin varren ympärille. Toinen toistaan ne vastukset päätyi roskiin. Eihän kukaan tavallinen ihminen pysty niitä kikkareita survomaan sinne kuoren sisään. Ei millään. Hetken jo meinasin luovuttaa. Päätin kuitenkin antaa vielä toisen mahdollisuuden ja tilasin UD Zephyruksen. No sepä se toikin uutta suuntaa elämälle, NOT! Entistä hankalampi oli sinne koittaa niitä coileja sovitella. Ei tullut mitään siitäkään leikkimisestä.
Luonne ei kuitenkaan vieläkään antanut periksi, vaikka sormista olikin ehjä nahka vaihtunut verisiksi ruviksi. Painelin Stadin Höyryyn ja sanoin myyjälle, että laita sellainen tankki johon pystyy tavallinen kuolevainen ilman jumalallisia voimia nikkaroimaan omia coileja. Ilmekkään ei myyjällä värähtänyt kun pöytään lävähti Velocity-tyyppisellä dekillä varustettu The Griffin! Purin Griffinin siihen pöydälle ja silloin se iski. Meidät oli luotu toisillemme. Sen sisuksiin pystyin jopa minä värkkäämään omia setuppejani. Olin Höyryn kahvassa roikkumassa heti kymmeneltä ja siitä matka vei takaisin töihin. Koko loppupäivä oli todella tuskainen. Griffin huhuili pöydän kulmalla ja polte oli kova päästä testaamaan. Kun viimein vapaus koitti ja ajoin vähintään neljääsataa kotiin vääntelemään settiä ja ottamaan testihöyryjä, oli naamalla korvasta korvaan hymy.
En tietenkään ollut tutustunut mihinkään coilien vääntelyyn millään tavalla, eikä luonnollisesti mielessä käynytkään lukea asiasta etukäteen mitään. Jotakin Kanthalia se oli josta käämit väänsin ja tyrkkäsin paikoilleen. Japanilaiset luomut vielä ja setti oli valmis! Tankki täyteen ja eikun menoksi. Enpä muuten tiennyt, että ylätäyttöinen tankki toimii samalla alatyhjentyvänä tankkina. Olisinkohan yhdet höyryt ehtinyt testata kun tankki oli tyhjä ja sylissä tuoksui mukava RY4 tuoksu. Kiroilun määrä oli valtaisa ja meinasipa Griffin päätyä samantien roskikseen. Päätin silti antaa toisen mahdollisuuden sille.
Tyypilliseen miehiseen tyyliin, tässä kohtaa menin suljettujen ovien taakse ihan hiljaa katsomaan youtubesta videota, että miten se nyt oikein kuuluu setupoida. Ja kappas, se pumpuli pitääkin taitella sinne nestekanavan suulle. Eikä suinkaan jättää vaan rönsyilemään sieltä coilin molemmin puolin. Hieman nolona palasin olkkariin setuppia korjailemaan. Uudet pumpulit ja tällä kertaa oikein. Samaiselta videolta tajusin myös, että tankin nestekanavat sulkeutuu tankkia kääntämällä. Ja jopa senkin, että ne on suljettava tankatessa. Vihdoin koko setti oli uudestaan läjätty ja litkut oli koneessa. Nyt etenin huomattavasti rauhallisemmin tämän kanssa. Annoin kaiken tapahtua rauhassa ja hiljakseen. Watit heitin 20w ja ohmilukemakin näytti näytöllä olevan varsin maltillinen 0.4 tienoilla. Ensimmäiset höyryt... Ei juuri mitään. Lisää tehoa. 35w ja silloin räjähti tajunta!
En voinut kuvitellakaan, että sama neste, jota oli jo höyrytelty useampi kymmenen milliä, maistuu niin uskomattomalle! Tuli siinä sitten vedeltyä niksaöverit... Uskomaton maku ja höyrykokemus! Ja kaikki tämä omin pienin kätösin. Nyt en voi kuvitellakaan ottavani jotain niistä edellisistä tankeista käyttöön, ehei!
Sen sijaan, aloin tutustua vanhana kotikemistinä omien litkujen kokkailuun. Tilasin kaikenlaista, on pg ja vg pohjaa, on niksaa, on makuja, on pulloja, on neuloja ja ruiskuja, on vaikka ja mitä! Levittelin kaikki keittiön pöydälle ja arvaahan sen, että hallitus kielsi välittömästi kaiken. "Tässä syödään, tässä ei levitellä mitään myrkkyjä! Mars, muualle siitä!" Onneksi mulla on oma narkkinurkkaus tietokonepöydällä. Masentuneena, mutta jännittyneenä maleksin narkkikorneriini tutkimaan hankintoja. Vapereseptien laskurilla sitten tekaisin ensimmäisen 30ml Defunktan special RY4 nestettä.
Siellä se nyt vaatekaapin hyllyllä kypsyy. Joka päivä käyn häntä siellä silittelemässä ja odotan jo aika malttamattomana miltä se mahtaa maistua. Tuoksu on ainakin loistava! Joten ehkä myin sieluni saatanalle ja kaappini täytyy erimakuisista tiivisteistä, ehkä jään RY4 käyttäjäksi. Mene ja tiedä, mutta se on ainakin varmaa, että höyryttely on ja pysyy elämässä.
