Et ole aonoa, jolle noin on käynyt. Töistä lähtiessä muistin että pitänee matkalla ostaa kahvia, kun on loppu. Kotona tajusin että ajoin ajatuksissani kaupan ohi. En lähtenyt erikseen enää hakemaan. Seuraavana päivänä löin post-it lapun rattiin, jotta varmasti muistan. Kaupan pihalla heitin lapun roskiin ja soitin muijalle, että tarviiko mitään muuta. Lista oli sen verran pitkä että kotimatkalla tajusin sen kahvin taas unohtuneen. Tällä kertaa oli jo pakko kääntyä takaisin.