Nahkiaiskalakukkojako tekisit?
Printable View
Onks äSSä piparia illalla saanu [emoji5]
Eiku siis höyrytelly? Piti pistää taas koinhattua ohimolle ja blandata lisää lientä. Ei saa valmiit mennä alle turvarajan eli litran [emoji38]
Teppa! Sinua kaivataan. Suosittelepa mulle jotain noita ranskatiivareita Elektrosavulta, hedelmäistä ja marjaista?
Ostoskorissa tällä hetkellä:
Solubarome - Fred Master & Nuage Mystic
814 - Clodomir
Vincent Dans Les Vapes - Cirkus Fruits Rouges
Nappaa vielä VDLV Pomme ja Poire, hyvät Omppu ja päärynä.
Ei taida päärynää tarvita kun olen niin tykästynyt FA+Inawera -komboon, mutta otanpa tuon omenan testiin. Toivottavasti ei ole oksennusnuottia tässä ompussa
Huomenet! Osanotto fatelle. Omasta faijasta ei jäänyt edes muistoja, lähti -56, olin silloin vuoden vanha. Mutsista jäi sentään paljon hyviä muistoja, hänen lähtiessä -72 olin jo 17 vuotias, tuo vuosi säilyy rankkana muistoissa, vanhin broidi meni tammikuussa, mutsi perään helmikuussa.
Heidän lisäkseen on jouduttu saattamaan yläkertaan 2 vanhempaa ja 1 nuorempi broidi.
Kovillehan se aina ottaa, mutta aina noista on selvitty, ei niihin auta muu kuin aika ja hyvät muistot.
Kiitoksia taas niille ketä en oo kiitelly viel. Juu pari kaveria on lähteny kalastelemaan muualle ja isovanhempia on vaan yks jälellä niin ei oo sillai uusjuttu. Nyt osus vasta omaan perheeseen niin vähäsen kovemmille ottaa.
Ajalla ja muistoilla se menee. Päätin kylläkin rohkeesti palata arkeen asap, eli aamuste olin jo duunissa. Tänään tyhjentämään mutsin tavarat tosta vimpasta kämpästä niin on sekin hoidettu.
Mahdollisimman nopea paluu normirytmeihin ikävien tapausten jälkeen nopeuttaa toipumista, ei kannata jäädä vällyjen alle ja antaa ajatusten myllätä asian ympärillä kokoajan. Toisaalta eihän asiaa voi, eikä kannata haudata sinne takaraivoon, tulee moninkertaisena sieltä jossain vaiheessa. Hieno homma fate, että pystyit menemään jo töihin, hyvä, että saa siirrettyä ajatuksia välillä toisaalle. Toipuminen alkaa todenteolla, kun viimeinen saatto on tehty.
Otan osaa fateful. :(
Ja kun täällä aiheena nyt on kuolema, niin olen selvinnyt vielä tähän mennessä vähällä kun en ole kuolemaa joutunut kohtaamaan liian läheltä. No isomummo kuoli kun olin ala-asteella mutta en jotenkin sitä asiaa täysin tajunnut vaikka muistan kyllä että itkin jokusen kerran, mutta vasta hautajaisten jälkeen. Parhaan ystävän isä kuoli syöpään kun oltiin teinejä, ja muutama vuosi siitä eteenpäin hänen poikaystävä kaatui kevarilla rekan alle. Suhtaudun vähän pelolla kuolemaan ja joskus iltaisin miettii että mitä sitten kun joku läheinen kuolee, tai mitä jos itse kuolee. Tulee jo painostava olo siitä että lukee höyry-offtopicista kuolemasta. Lohduttomia juttuja. :(
Osanotot fateful.
Toi elämän luontainen kiertokulku on aina yhtä masentava.
Asioista pitää päästä yli, MUTTA ne pitää puhua & itkeä valmiiksi, muuten ne JÄÄ kummittelemaan.
Osanotot täältäkin.
Huomenna olis itselläkin hautajaiset edessä.
Voi tuittu :(
Turhahan sitä kuolemaa on miettiä etukäteen mutta helpommin sanottu kuin tehty. Usein kuitenkin menee niin, että jää aikaa hieman sopeutua asiaan.
Jokainen varmaan suree omalla laillaan ja se taitaa voida kestää kauankin. Itsellä oli niin paljon käytännön asioita tehtävänä syksyllä että suru painui taaemmalle. Nyt taas kun on aikaa niin itkeskelyä harva se päivä. Mutta ei se ole lamauttavaa ahdistusta vaan vain surua ja ikävää.
Itse kuolemaa rankempaa on ollut välillä olosuhteet ja seurannaiset, esim. se kun selittää noin 30:ttä kertaa dementoituneelle äidilleen, miksei isä käy häntä katsomassa.
Kolme asiaa mitä et kuoppaan halua laittaa on lemmikkisi , vanhempasi tai lapsesi
Mielellään silti järjestys on tuo
Jos laittas takkaan valoa ja grillaisi muksujen kanssa vaikka vaahtokarkkia siellä samalla
Lemmikki on pistetty jo ja nyt menee äiti. No jos sen jälkeen olis rauhallista tovin. Mukulat toivottavasti lähtee vasta pitkän aikaa mun jälkeen.
Anna mennä vaan
Tänään luvassa 10L kattila perunamuussia ja lihapullia ala äSSä
Tosin valmistukseen menee varmaan 4h kun avittamassa parit extra käsiparit [emoji33]
Itsellä kanssa menossa viimeinen arpa tosin maksan kirkollisveron eli yläkerran herraan varmaan hyvät välit toivottavasti pääsen itse ennen lapsia
Osanotot täältäkin.