:crying:
Printable View
:crying:
Elämä jatkuu, muistojen muodossa ainakin. Kukaan ei vie niitä sulta pois.
Ainahan nuo hetket seuraa mukana :( Koitahan pärjäillä Trolli!
Kuin myös.
Eipä tässä varsinaisesti ole muita vaihtoehtoja ollut, kun on pieni muksu ja velat.
Jättää jälkensä tosin ja kylmettää ihmisen suht hyvin.
Aika äkkiä elämä kumminki alkaa rullaamaan omaan tahtiinsa. Välillä on kuitenkin hyvä pysähtyä muistelemaan menneitä (hyviäkin) aikoja ja olla kiitollinen siitä mitä vielä on jäljellä. Ja todellakin, jäljet se jättää, mutta jollain lailla sitä on vahvempi kuin ennen. Maailma ei kaadu enää pikkuasioista.
Oman lapsen menettäminen olis mulle varmaan kaikista kovin paikka. En varmaan ikinä selviäis siitä. Lähipiiristä kuoli tänä syksynä pieni ekaluokkalainen poika liikenneonnettomuudessa. Mä jotenkin samaistun siihen tuskaan mitä tuon pienen pojan menettäneellä perheellä on. En haluais samaa tuskaa kenellekkään.
Ei tule uni taaskaan X-(
I know the feeling X-(
Sainhan mä sitten lopulta onneks nukuttua. About tunnin ennen kellon soittoa. No, onneks on vaan 3 tuntia koulua, kiitos jonkun joka on suunnitellut lukkarin niin, että kolme kurssia ja kaikkien tunnit eri päivinä. Litranen termari täyteen extra vahvaa kahvia, niin ehkä pysyy hereillä. https://dl.dropboxusercontent.com/u/...nion_tou48.gif
Hyvä että edes joku sai unta :) Itellä ei käyny niin hyvä tuuri ja pitäisi varmaan tänään yrittää töitäkin tehdä. Jos se sitten illalla väsyttäisi....
Meinaapa väsyttää. Taidankin juoda kupillisen sitruuna-inkivääriteetä ja kokeilla, että tulisiko uni.
Miten noi höyrähtänyt-- höyrykonkari -tittelit menee?
Tarkoitatko psv:n peach tea:ta?
Ainakin PSV tekee.
http://www.vapeon.co.uk/damperen/pro...id_product=304
Edit. Tuo tosin on tiivari, että menee DIY-kokkailuksi.
Tupla.
Uu. Kiitos!
Täällä käytiin keskustelu : - ai mitä teet?
- no oon täällä e-foorumilla.
- Niimpä tietenkin.
Oho. Sävy oli enenmmänki toteava kuin sellanen mistä pitää ruveta latomaan herneitä klyyvariin. NO en kattonu Urdun videoita ja hihittänyt (tälläkertaa) (Urdu on kyllä miun suosikki) tai set-upin tekoa puolaksi. Tälläkertaa :D
(Olen kyllä ilmoitusluontoisena asiana esittänyt, että seuraava vekotin on mekaaninen ja maksaa persettä vaille hevosen verran. Tämäkin otettiin hyvin vastaan. On se hieno puoliso tuo. ROUVA HARRASTAA.)
Täällä taistellaan pellollinen palkokasveja jokaisessa ruumiin ontelossa jos jotain ostan.. :D
Me ollaan reenattu jo niin pitkään. Ja minulla on aina menossa joku "otan tästä selvää ja vauhti on sata"-projekti. Se on elämän suola.
Tää on itseasiassa isompi projekti, kun tekniikka on mulle niin vieras alue, mutta pikkuhiljaa 120km tunnissa:D
Juu veikkaampa, että en oo läheskään ainoa kenen sähkötietämys ennen tätä harrastusta oli sitä luokkaa, että töpselistä tulee sähköä ja laitteet herää eloon. Nyt tietää jo hurjasti enemmän eikä loppua näy. Ehkä tätä voi vielä soveltaa tuurilla johonkin muuhunkin!
Jaa, uni ei taas ota tullakseen. Onneksi ei tarvihe herätä ku parina aamuna ja sitten pitkä viikonloppu! Voi taas uusia setupit. Jos on tarvetta. :D