Sää et tiä sorvaamisesta mitään!
Printable View
Mitäs. Tulin just himaan. Jamo, teeskentele nukkuvaa - ihan sama missä huoneessa oot, mulla on toiminut aina.
Älä rupee kuule!
Kirjasintyyppi eli fontti (myös kirjaintyyppi tai kirjasinlaji) on painetun tai sähköisesti tuotetun tekstin ulkonäköstandardi. Erilaisia kirjasintyyppejä on käytössä lukuisia. Jotkut niistä on suojattu immateriaalioikeuksin, esimerkiksi Arial, Helvetica, Courier ja Times Roman.
Termistössä esiintyy usein epävarmuutta. Toisinaan kirjasintyypistä käytetään lyhyempää nimitystä kirjasin, mikä kuitenkin tarkkaan ottaen viittaa yksittäiseen kirjakkeeseen, esimerkiksi 'A'. Sana fontti (engl. font) on tullut maallikoille laajalti tutuksi mikrotietokoneitten ja tekstinkäsittelyohjelmien yleistyttyä 1980–90-luvuilla. Eräissä ohjelmissa font-sanan suomennoksena on esiintynyt kirjasinlaji. Ainakin Markus Itkonen on puoltanut kirjasintyypin ja kirjasinlajin asemesta käytettäväksi rinnakkaismuotoa kirjaintyyppi. Englannin kielessä font tarkoittaa kuitenkin joko yksittäistä kirjasinta tai, laajemmassa merkityksessä, kirjasintyypin yksittäistä muunnelmaa, kirjasinleikkausta. Esimerkiksi Helvetica, Helvetica Italic, Helvetica Bold ja Helvetica Bold Italic ovat saman kirjasintyypin (engl. typeface) eri kirjasinleikkauksia (engl. font).
Kyllä mä kuulen. Vietän kansainvälistä kuuntelupäivääkin!
Kuulo[1] on ihmisistä puhuttaessa kyky havainnoida ympäröivää ääntä. Useimmilla nisäkäslajeilla ja myös ihmisellä on kaksi korvaa, jotka toimivat yhdessä pään ja muun vartalon muodon kanssa äänen välittämiseksi aivoihin. Äänen välittyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Korva jakautuu ulko-, väli- ja sisäkorvaan. Ulkokorvaan kuuluvat korvalehti ja korvakäytävä, jotka siirtävät ilman ääniaallot tärykalvon värähtelyiksi. Välikorvassa sijaitsevat kuuloluut: vasara (malleus), alasin (incus) ja jalustin (stapes). Ääni kulkee tärykalvosta kuuloluiden kautta eteisikkunaan, joka erottaa väli- ja sisäkorvan. Lopulta ääni välittyy sisäkorvassa olevaan nesteen täyttämään simpukkaan.
Ääni saa simpukassa olevan basilaarikalvon värähtelemään. Värähtely liikuttaa kuuloreseptorisoluja, ja solujen värekarvojen osuessa yläpuolellaan olevaan katekalvoon lähtee kuuloreseptoreista kuulo-tasapainohermoa pitkin hermoimpulssi isoaivokuoren kuuloalueelle. Kuuloreseptoreina toimivien karvasolujen karvat muodostavat niitä ympäröivien tukisolujen kanssa Cortin elimen. Mitä matalampi ääni, sitä pidemmälle se kulkee simpukassa. Nämä impulssit välittyvät kuulohermosäikeiden kautta aivokuorella sijaitsevaan kuulokeskukseen, jossa syntyy kokemus äänestä ja sen ominaisuuksista.
Sisäkorvan luusokkelon sisällä oleva kalvosokkelo välittää aivoille tasapaino- ja liikeimpulsseja. Kalvosokkelon kaarikäytävissä sijaitsevat liikereseptorit ja pyöreässä (sacculus) sekä soikeassa rakkulassa (utriculus) asentoreseptorit. Liikereseptorit reagoivat pään kiihtyvään tai hidastuvaan kiertoliikkeeseen. Asentoreseptorit puolestaan reagoivat kiihtyvään tai hidastuvaan suoraviivaiseen liikkeeseen, josta myös painovoimakenttä on yksi erikoistapaus.
Äänen havaitseminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ihminen prosessoi korviensa välittämää ääntä monin tavoin niin, että äänestä erotetaan informaatiota ja ääntä tulkitaan ihmisen havaintomaailman perusteella, yhdistäen muistikuviin ja opittuun tietoon.
Ihmisen kuuloalue on noin 20–20 000 Hz[2] ja se huononee iän mukana. Erityisesti korkeiden taajuuksien kuuleminen heikkenee ensimmäisenä, jolloin vanhukset voivat todeta muun muassa, että "heinäsirkat ovat kadonneet heidän elämästään". Korkeimpia ääniä kuulevat lepakot (max. noin 150 kHz) ja matalimpia myyrät (min. noin 1 Hz).
Äänen suunnan havaitseminen perustuu siihen, että äänellä on oikeaan ja vasempaan korvaan eri matka. Kahden korvan välisen äänen aikaeron ihminen huomaa hyvin, mutta ei kovin pienillä taajuuksilla. Korkeilla äänillä on lyhyt aallonpituus – muutamasta senttimetristä muutamaan kymmeneen –, ja siksi niiden tulosuunta voidaan arvioida varsin tarkasti. Matalien äänien tulosuuntaa ihminen ei pysty havaitsemaan. Siksi yksi bassokaiutin riittää, mutta korkeille äänille pitää olla useampia lähteitä.
Korvien välinen välimatka vaikuttaa siihen, miten äänen tulosuunta osataan arvioida. Norsu on tässä parempi kuin hiiri. Toisaalta norsulla korvien välinen matka on korkeilla äänillä useita äänen aallonpituuksia ja tämä voi aiheuttaa virheellisiäkin aistimuksia.
Äänen tulosuunnan arviointi liittyy myös muihin aisteihin, erityisesti näköön. Äänen kuvitellaan tulevan sieltä, mistä se näköhavainnon perusteella tulee. Tämä kehittää korvia: joistakin äänistä saadaan muilla aisteilla vahvistus tulosuunnasta, joistakin ei. Ihminen oppii pikkuhiljaa arvioimaan äänen suunnan kuulonvaraisesti, vaikka muut aistit eivät havaintoa vahvistakaan.
Kansainvälinen kuuntelupäivä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kansainvälistä kuuntelupäivää vietetään 18. heinäkuuta. Päivän tarkoitus on kiinnittää huomiota ihmisiä ympäröivään äänimaisemaan ja suunnata huomio sekä tuttuihin että uusiin ympäristöihin aktiivisesti kuuntelemalla.[3]
En. Naiset on pilannu maailman!!
http://img.yle.fi/ylex/kuva-arkisto/...allislehti.jpg
Mies raiskasi nukkuessaan ? ei tuomittu - ESS.fi
:laugh::lol:
Ei kai naiset ihan koko maailmaa ole pilanneet?
Maailmankaikkeus (lat. universum[1]) eli universumi tarkoittaa avaruuden ja siinä olevan aineen ja energian muodostamaa kokonaisuutta, tai todellisuutta.[2] Maailmankaikkeutta määriteltäessä on tärkeää erottaa toisistaan havaittava maailmankaikkeus ja koko maailmankaikkeus. Havaittava maailmankaikkeus tarkoittaa maailmankaikkeuden näkyvää osaa. Havaittava maailmankaikkeus on alue jolta tuleva valo saavuttaa Maan. Havaittavan maailmankaikkeuden halkaisijaksi on arvioitu 93 miljardia valovuotta.[3] Kaikki tieto maailmankaikkeudesta perustuu havaittavaan maailmankaikkeuteen. Maailmankaikkeutta voi tutkia, mutta koko maailmankaikkeuden kokoa ei voi havaita. Koko maailmankaikkeudesta on kuitenkin mahdollista luoda teoreettisia malleja, esimerkiksi alkuräjähdysteoria. Kaikkeuden syntyä, rakennetta ja kehitystä tutkiva tieteenala on nimeltään kosmologia.
Alkuräjähdysteoria on käsitys maailmankaikkeuden synnystä ja kehityksestä. Teorian mukaan maailmankaikkeus syntyi äärimmäisen tiheästä ja kuumasta tilasta noin 13,82 miljardia vuotta[4][5] (=13,82 Ga) sitten ja on siitä lähtien laajentunut jatkuvasti. Mittaukset ovat vahvistaneet tätä teoriaa. Maailmankaikkeuden lopullisesta tulevaisuudesta ei olla toistaiseksi päästy selvyyteen. Tiedetään kuitenkin, että maailmankaikkeuden alun perin hidastuva laajenemistahti on muuttunut kiihtyväksi joitain miljardeja vuosia sitten. Todennäköisesti tulevaisuudessa maailmankaikkeus laajenee kiihtyvästi kohti aina vain viileämpää ja harvempaa olotilaa, mikä johtanee lopulta lämpökuolemaan.[
Älä rupee mulle energiasta vääntään. Mun isomummo jo aikanaan teki energiaa!
Energia (< kreik. ἐνέργεια, energeia; tunnus E tai W) on kaikilla fysiikan aloilla keskeisessä asemassa esiintyvä suure, jota koskee yleinen säilymislaki. Energia määritellään usein voiman, kappaleen tai systeemin kyvyksi tehdä työtä.[1] Työ taas voi esimerkiksi kiihdyttää jotakin kappaletta. Fysiikan, erityisesti termodynamiikan, kehitys on kuitenkin johtanut energian käsitteen laajenemiseen, eikä tämä määritelmä mutkattomasti sovellu kaikkiin energian muotoihin.[2]
SI-järjestelmässä energian ja myös työn yksikkö on joule (1 J = 1 Nm). Sähköenergian yksikkönä käytetään usein kilowattituntia (1 kWh = 3,6 MJ = 3 600 000 J). Myös muita energian yksiköitä käytetään yleisesti.
Energialla voi olla erilaisia ilmenemismuotoja: liike-energia, potentiaalienergia, lämpöenergia, sähkömagneettinen energia jne. Energian eri muodot voivat muuttua toisikseen. Kaikissa fysiikan tuntemissa ilmiöissä eri energianmuotojen summa kuitenkin pysyy vakiona, toisin sanoen energiaa ei synny eikä häviä. Tämän ilmaisee energian säilymislaki, joka tunnetaan myös energiaperiaatteena.
Kaikki energian muodot eivät kuitenkaan ole käytettävissä mekaanisen työn suorittamiseen. Esimerkiksi lämpöenergia voi tehdä työtä vain, jos se on epätasaisesti jakautunut. Exergia on se osuus energiasta, joka voi tehdä työtä, anergia on se osa, jota ei voi täten hyödyntää, esimerkiksi lämpöenergia ympäristön lämpötilassa.
Systeemin (esim. kappaleen) kokonaisenergia on http://upload.wikimedia.org/math/b/6...89143698c5.png jossa T on liike-energia, V potentiaalienergia ja U systeemin sisäinen energia. Kokonaisenergia E voidaan jakaa monella tavalla näihin komponentteihin, joten eri havaitsijat voivat mitata samalle kappaleelle esim. erilaisen liike-energian. Tarkastellaan esimerkkinä liikkuvassa autossa olevaa kappaletta. Auton sisällä ja ulkopuolella olevat havaitsijat mittaavat kappaleelle erilaiset nopeudet ja siis myös erilaisen liike-energian. Nyt kuitenkin V ja U ovat myös erilaisia, siten että kokonaisenergia E aina on sama.
Suhteellisuusteorian mukaan myös aine (massa) sisältää energiaa. Energia voi vapautua aineesta esimerkiksi ydinreaktiossa.
Energian hyödyntämisen tehokkuutta mitataan hyötysuhteella.
Kyllä minä tiedän enemmän tästä kuin joku Muurahais Päärynä!
Velkasuhde on henkilöiden tai oikeushenkilöiden välinen sidonnaisuus, jossa toinen osapuoli (velkoja) on oikeutettu saamaan toiselta (velalliselta) tietyn suorituksen. Tällaiseen oikeussuhteeseen sisältyy velallisen velvoite eli velka velkojaa kohtaan ja velkojan saamisoikeus velalliseen nähden. Velkoja voi oikeusjärjestyksen nojalla vaatia velalliselta suorituksen täyttämistä. Velkasuhde voi perustua yksipuoliseen sitoumukseen, kaksipuoliseen sopimukseen tai lakiin. Lakiin perustuva velkasuhde syntyy esimerkiksi silloin, kun joku aiheuttaa toiselle vahinkoa.[1][2] Rahamääräisestä velkasuhteesta annetaan yleensä saamistodistus.[3]
Velkasuhteeseen voi sisältyä vain yksi suoritusvelvoite ja sitä vastaava saaminen tai useita molemminpuolisia velvoitteita. Velkoja voi yleensä irrottautua velkasuhteesta luovuttamalla saamisen kolmannelle osapuolelle, mutta velallinen tarvitsee yleensä velkojan suostumuksen voidakseen siirtää velvoitteensa siirtoon suostuneen henkilön vastattavaksi. Velalliseen kohdistuva oikeudellinen vastuu sisältää myös sen, että täytettyään suorituksen virheellisesti tai jätettyään sen kokonaan täyttämättä hän voi joutua korvaamaan velkojan vahingon, tekemään uuden suorituksen tai taipumaan sopimuksen purkuun.[1][2]
Yksinkertaisessa velkasuhteessa velallisen velvoitteena on maksaa velaksi saamansa rahamäärä ja mahdollinen korko velkojalle. Velkojalla on vastaava saamisoikeus velallista kohtaan. Usein samaan velkasuhteeseen sisältyy useita suorituksia. Sopimuksessa sama osapuoli voi olla jonkin suorituksen osalta velallinen ja toisen osalta velkoja. Esimerkiksi kauppaan sisältyy kaksi velvoitetta, toisaalta myyjän velvoite luovuttaa kaupan kohde ostajalle ja toisaalta ostajan velvoite maksaa kauppahinta myyjälle.[2]
Ai helvetti osaakin olla hyvää smoothieta. Avain koko hommaan on mielestäni banaani JA avokado. Yhdessä nuo kasvit tekevät jotain, jossa lopputuloksena on pehmeän muhkea hippijuoma. Tietty rahkaa joukkoon, että saa protskua?!
Mun mielestä avokado on mautonta, joskus sitä laitoin salaattiin tms eikä se maistunu miltään.
Huomenta. Olenko jälleen myöhässä. Koitin Foorua pitää Hengissä yöllä, Sit se kuoli ja iski uni. Ne alkoi kirjottaan. Epäreilua :laugh:
Kyllä siinä musta makua on, mutta ei todellakaan mikään herkullinen hedelmä sellasenaan. En mä muuhun kuin smoothiin sitä laitakkaan ja nimenomaan sen banskun kanssa. Noitakin on aika montaa eri rotua olemassa ja parhaan hakeminen on vielä vähän vaiheessa. Hinnoissakin aika herttasia eroja, jos miettii Siwan 4€ pakettia, jossa kaksi isoa ja vastakohtana sitten S-ryhmän monta yksilöä sisältävä iso verkkopussi parilla eurolla
E: Se on myöskin aika tarkkaa, että missä kypsyysvaiheessa nuo syö. Noitahan myydään sekä kypsytettyinä että raakoina. Paperipussiin banaanien kanssa niin kypsyy aika vikkelään.
Jokos Ahe oli Hereillä? Ässä tehnyt Yövuoron loppuun ja Paimentaa Miniässiä. Pitkäkorva nukkuu ja Jamo. Missä Jasso? Oliskohan Metsästämässä..:thinking: Mitenkä Höyrypolliisit voi, kun ei yöllä hermot mennyt.:)
Käsite on vastaava, miten on luokiteltu Armeijassa Aamupala. Naftan makuista Kahvia, hiukan ennen heräämistä.:laugh: Kotona se on Kaffetta Heräillessä.:yeah:Höyryjen ohella.:wheee:
Hmmm. Mun Pojun kohdalla, tuo oli myös perinnöllistä.:wheee: Siis ADHD. Sekään ei kerinnyt isommin siirtämään tavaroita edetessä.:laugh: Yhden esineen kun sai käsistä pois, oli seuraava jo hajoamassa.:crazy:
Täällähän ollu säpinää taas yöllä [emoji33]
Yli 200 lukematonta viestiä ot-ketjussa.
Huomenta karvakorvat [emoji201]
Huomenta Jassolle. Perse Homeessa nukkunut vai? :whistle:Täällä ollut jo Aamusella :wheee:hiukan ylimääräistä energiaa.:yeah:
Vai olikohan Jasso Metsällä sittenkin http://2.bp.blogspot.com/-RStzmqO9ft...%C3%84STYS.jpg
Huomenta kylläpäs taas nukutti.
Nyt ei Ekiä janota enää ollenkaan pitkään aikaan
Joskus tarvii nukkua.:) Mulla vaan liikaa vauhtia, et sais nukuttua.:wheee:
Huomenta Poliisivoimille. :) Kaikki Hengissä, kuten huomaat.:D
Nyt voikin Pelailla Shakkia Tietsikkaa vs, juoda Kaffetta ja Höyrytellä.:)
World of Tanks>Shakki
Play Chess Online - Free Chess Games at Chess.com siellä on kohtuullisen hyvä paikka pelailla. 13000-25000 pelaajaa paikalla koko ajan. Tietokonetta vs mä hakkailen pääasiassa.